31 tammikuuta 2006

Lankaostoksia, vanhoja tekeleitä ja uusia suunnitelmia


Pysähdyin eilen Hakaniemessä vaihtaessani opiskelurakennusta toiseen. Tarkoitukseni oli lähinnä katsella tekemistä odottavaa vauvaneuletta varten merinovillaa, mutta toiseksihan se muuttui. Kauppahallista tarttui mukaani vaalean vihreää mohairlankaa, josta tarkoituksena olisi kokeilla ihka ensmäistä Fifiä. Väri sinällään ei sovellu omaan karderoopiini, eikä lahjansaajaakaan ole vielä tiedossa. Ehkäpä vihreällä fifillä voisi lahjoa tulevaa anoppia..!? Ihanalla värillään huomioni kiinnitti Alpaca -lanka, jota olikin sitten pakko ostaa kaksin kappalein. Ruskeaoranssista alpacasta voisin yrkätä vaikka pipoa ihan omalle itselleni, vaikkei minulla kaupasta lähtiessäni ollut haisuakaan mitä parista kerästä voisin tehdä. Hatun ohella voisin kyllä harkita jotain huivin tapaistakin.. kutittaakohan tuollainen alpakka? Minulla ei aiheesta ole lainkaan kokemusta. Kolmas impulssiostos kohdistui bambupuikkoihin, jotka myöskin ovat ihan ensimmäiset laatuaan. Reipas kakskymppinenhän hallissa hurahti, vaikkei mitään ollut tarkoitus ostaa.
Kuvassa näkyy myös pari kerää (ruosteenoranssi ja murrettu vihreä) Tovea, jotka odottavat vain hetkeä päästä lapasiksi ja koneeseen huopumaan. En tiedä miksi tuollaisten täysin aivottomien lapasten neulomisen aloittaminen on ollut niin vaikeaa... Ehkä haikailen vielä niiden edellisten Toovejen perään? Jokatapauksessa oranssista Tovesta tulisi loistava pari alpakkahatulle/huiville: Ovat niin samaa väriä, eikä minua lankojen erilaisuus haittaa pätkääkään.
Jättiraitavillasukat valmistuvat hitaasti, mutta varmasti. Luennot ja junamatkat ovat parasta neulomisaikaa, näin kotosalla aika näyttää katoavan joihinkin ihan muihin juttuihin (vinkki: propositiolause ja konjuktiivinen normaalimuoto, kongruenssi ja HJP :-P!). En vain meinaa tajuta mikä into mulla on noita jättiraitasukkia tehdä.. väritys on niin hurja etten itse niitä luultavasti tule pitämään enkä niille toistakaan omistajaa vielä tiedä. Ehkä raitojen itsekseen tapahtuva ilmestyminen jaksaa innostaa, muuta selitystä en keksi.

BTW: Hakaniemen kauppahalli oli ihastuttava kokemus ihan ilman lankaostoksiakin. Olenhan minä siellä ennenkin käväissyt, mutta harvemmin enkä yläkerrassa koskaan. Ruokien tuoksu meinasi viedä nälkäisen tytön mennessään, ja yläkerran käsityökojuset sen viimeistään tekivät. Kauppahallireissua voisi suositella vaikka ulkomaan turisteillekin, sieltä kun saa kalakukkoo ja karjalanpiirakoitakin.

29 tammikuuta 2006

Voihan presidentin räkä..!

Kävin äänestämässä. Kylläpä riepoo koko äänestysoikeus... Tunnustan kuuluvani niihin 25%:iin suomalaisia, joilla ei vielä äänestyskopissakaan ole hajuakaan siitä ketä ääneestää. Kumpainenkaan äänestettävistä ei millään tavalla saanut minua vakuuttumaan suuntaan tahi toiseen. Tunnollisena Suomen kansalaisena en kuitenkaan voinut jättää äänestämättä, ja meinasin jopa protestoida samoin kuin Satusetä.. Lippulappuseen tuli kuitenkin numeroinen alle kympin, sattuman kauppaa ja arpaonnea sillä ken voittaa. Räkä soikoon!

Mutta jotain aiheestakin. Neuloin jokunen aika sitten kokeilunhaluisena Novitan Huopasesta valkeat lapaset, joihin koristeeksi kirjailin kuvioita Sandnesin Tove:sta. Lapasista tuli odotusteni mukaisesti kovat, jäykät ja liian paksut. Ainakin omaan makuuni. Niinpä luovutin lapaset ystävälleni, joka ilolla ne vastaan otti. Valitettavasti en kerennyt ottaa kuvaa valmiista lapasista, kutistumisprosentti oli kuitenkin huomattava.
Viime talvena neuloin ja huovutin omaan käyttööni lapaset oranssista Tovesta. Tove on huopuneena ihanan pehmeää ja ohutta, tykkään siitä kovin paljon kyllä. Valitettavasti hukkasin lapaset kevään loppumetreillä ja suunnitelma uusien aloittamisesta on hautautunut muiden tuotosten alle. Joulun alla tekaisin palmikkoinnostuksissani valkoiseen hattuuni sopivat vaaleat lapaset Novitan Woolista, mutta viime viikolla huomasin hukanneeni nekin (onko ne teillä?) Minun ei siis selkeästikään kannata tehdä lapasia itselleni. Niiden kohtalo on ennalta määrätty. Onneksi villasukkia on vaikeampi unohtaa kaupan kassalle...

27 tammikuuta 2006

Haaste vastaanotettu

Minut haastettiin.

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Haasteen otan ylpeänä vastaan (ts. onnellisena siitä että minut on huomattu.) Valitettavaa on, että pukeutumiseni ei näin kotioloissa ole useimmiten mitenkään erityisen värikästä. Onnekasta kuitenkin se, etten tällä hetkellä ole alasti, mikä ei täysin normaalista poikkeava olotila minulle olisi. No mutta siish.. Ylläni on kolme vaatekappaletta:
* Oranssi hihaton H&M-laatuinen paita. Pidän paidasta siksi, että tässä on tarpeeksi pitkä helma (harvemmassa nykyään prhn..!) mistä johtuen sopii erinomaisesti vaikkapa hupparin alle. Paita on ostettu kesällä kiireessä yhdessä vastaavanoloisen vihreänhihattoman kanssa.
* Jalassa on gollegehousut vuosimallia -85 tai jotain sinne päin. Näissä lukeepi jotta ITALIA ROMA ja tietojeni mukaan ovat kymmenen vuotta vanhemman siskoseni peruja. Pölläsin nämä syksyllä mukaani iskän ja äipän kodista Savosta, koska löysin nämä vaatekaapin uumenista ja huomasin että näitä on ihan kamalan kivvaa pittää (vaikka ovatkin pienet, kulahtaneet ja haisevat kaapille)
* Kolmas vaatekappale onkin sitten pikkuhousut, jotka on mustat ja niisson vähäsen pitsiä ja niistä ei sen enempää :).
Kotona on parasta, kun voi laittaa päälle mitä vain (tai olla laittamatta). Yleensä ylläni ovat myös villasukat, mutta ei tänään.

Seuraavaksi haasteet.
Laura Koska Lauran jutuista koko plogikiinnostukseni lähti käyntiin
Tikru Samoin perustein kuin edeltäväkin
Mielitty Koska näitäkin sivuja on tullut lueskeltua
Mustaa Villaa Koska oli blogilistalla oman plogini vieressä
Mitokondrio Samasta syystä kuin edellinenkin

Muuten elämässäni on tällaista (kuva tikrulta), vaikken tiedä vielä kenen jalkaan sukat tulevat.
Huomenna on edessä ristiäiset, jonne tein pullia ja tänään suklaakakkuja kaksin kappalein.
Ja uusinta uutta on sekin, että maaliskuussa muutamme Järvenpäästä Kamppiin. Myymme asunnon ja menemme vuokralle. Hihhiih! Se oli yllättävä ja äkkinäinen käänne tasaiseen ja paksuun elämääni.
Mutta nyt on nukkumatin aika päästä tekemään hommiaan. Öitä!

25 tammikuuta 2006

Raitalankaa

Esittelyssä tammikuun tuotoksia (pahoittelen kameramme epätarkkuutta..) Siinä vaiheessa, kun raitalanka ilmestyi markkinoille, en mitenkään suuremmin innostunut koko jutusta. Ajattelin, ettei voi olla mitään persoonattomampaa, kuin neuloa valmista raitaa. Noh, näin ne ajatukset muuttuvat, ja jostain sain kipinän kokeilla (Novitan) raitaa käytännössä. Syy siihen, että valitsin nimenomaan punaisen langan, on itsellenikin hieman epäselvä: Vaatekaapistani kun ei löydy juuri mitään punaista, enkä muutenkaan ole sen ystävä erityisemmin ollut. No mutta, valmiit tuotokset alkavat miellyttää silmääni enemmän ja enemmän, ja erityisesti se oranssiraita muiden joukossa on oikein ihana.. :).

Sukkiin on käytetty lankaa tasan tarkkaan yksi kerä (150g). En suunnitellut varsien mittaa mitenkään tarkasti, tein niistä vain sopivan tuntuiset (halusin siis piiitkävartiset sukat). Ihmetys olikin siis melkoinen, kun toisen sukan lopetettuani lankaa jäi jäljelle n. 1 metri. Ihan hullua!

Korvaläppällistä pipoa lähdin tekemään raitalankainnostuksen puuskassa ja päätin kohdistaa puuskani kummityttööni, jolla on synttäripäivä tulossa helmikuussa. Armottoman vaikeaa on tehdä piposta sopivan kokoista (etenkin ilman ohjetta), mutta toivon että se on käypäinen. Pipoon kiinnitin ruskean fleecevuoren korvien ja otsan kohdalle, koska seiskaveljestä on melkoisen kutittavaa tavaraa erityisesti pääosastolla.
Lapasten kanssa olenkin tässä viimeisen viikon (!) painiskellut.. Halusin tehdä myös lapasiin lämmittävän fleecevuoren, mutta ekasta lapasesta tuli tähän tarkoitukseen liian pieni. Toisen lapasen (äärimmäisenä oikealla) neuloin kahdella langalla vuorotellen, jotta näin saisin lapaselle paksuutta: En kuitenkaan pidä tämän lapasen ulkomuodosta, koosta tahi paksuudesta (jätin sen kuitenkin purkamatta - voihan sille tulla käyttöä jossain muualla..) Noh, eilen illalla sitten tekaisin uudet lapaset joihin lisäsin muutaman ylimääräisen silmukan (kuvassa keskellä). Ehkäpä fleecevuori mahtuu nyt lapasiin sisälle.
Lahjaksi neulominen on niin kivaa, että harvemmin tulee itselleen neulottua mitään. On kuitenkin harmittavaa miten vaikeaa lapsille on neuloa, kun sopivaa sovituskohdetta ei löydy omasta saati naapurin jalasta/kädestä/päästä. Toivottavasti tekeleeni ovat sopivia.


24 tammikuuta 2006

Vauvauutisia

Tämän omistaja syntyi viime yönä! Pienen pieni poika saa ylleen toivon mukaan sopivan ja ennenkaikkea lämpimän haalarin. Iiihanaa! Vauvat on ihan parhaita.

23 tammikuuta 2006

Kukkapipa


Tästä piposta tuli mieleeni oheisessa kuvassa oleva bibo, jonka kehittelin syksyllä tämän ohjeen innoittamana. Kuva on hieman epätarkka, mutta ideana oli siis BB-Tiinan tapaan "siirtyvät" silmukat. Itse neulos on puolipatenttia ja varsin hauskan näköinen tuotoksesta tuli. Aino-lanka on kuitenkin omalle maulleni liian tuhti, enkä ole pipoakaan oikein osannut käyttää. Tarkoituksenani on ollut kokeilla uutta pipoversiota ohuemmasta langasta, mutta Lauran pipo on niin herkullisen näköinen että saatanpa tehdä sellaisenkin...


22 tammikuuta 2006

Vauvoille

Hulinainen viikonloppu takana ja aikainen herätys edessä. Laitan kuitenkin muutaman kuvan näkyville, ja kirjoittelen sitten enemmän kun on enemmän aikaa.

Viimeisimmän vuoden aikana olen neulonut kolme kappaletta kuvien kaltaisia vauvahaalareita. Muutamista kavereistani on alkanut tulla oikeita aikuisia (isiä ja äitejä) ja tämä on saanut minut neulomaan jotain kivaa tuleville vauvoille. Näitä haalareita on ollut mielettömän kivaa neuloa, ja ovat myös isoimpia töitä mitä viime aikoina olen sukkien ja lapasten ohella tehnyt. Lankana on ihanan värivalikoiman tarjoava Grignasco Flavia Baby (täältä tietenkin) ja työt ovat samalla kannanotto iänikuisille "vauvaväreille". Keväällä olisi vuorossa taas yhden neuleen tekeminen toukokuussa syntyvälle ihmisalulle. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin kokeilla jotain muuta kuin raidallista, toukokuun vauva voisi ilahtua vaikkapa jostain kesäisemmästä.

19 tammikuuta 2006

Cinnamon rolls


Oi, mikä tuoksu..! Tässä meikäläisen urakkaa tältä päivältä. Käsitöitähän ne korvapuustitkin on, eikö vain?! Lähemmäs 100 pullaa tuli uunista ulos, 38neliön kämppä on kuuma kuin mikä vaikka ulkona on 20 astetta pakkasta. Pullat olisi tarkoitus pakastaa ja viedä siskon pienokaisen ristiäisiin viikon päästä. Toivottavasti rasvasokerikaloripommipaukut kelpaavan muillekin :).

Taustoitusta


Viime syksynä minä ensimmäistä kertaa jäin plogiin kiinni: Jotain ohjetta etsiessäni eksyin Lauran sivuille. Sitä seurasivat Tikru ja Mielitty . On ihan hassua miten koukkuun plogiin voi jäädä, toisten päivityksiä odottaa ja seuraa harva se päivä. Mutta en minä olisi uskonut itse tähän hömpötykseen lähteväni.. Mutta niin se elämä yllättää.

Minä neulon enimmäkseen vain sukkia ja hattuja ja lapasia ja kaikkea sellaista pientä ja kivaa ja nopeasti valmistuvaa. Elämäni aikana olen neulonut yhden villapaidan: Ysiluokan käsitöissä innolla toteutettu tuotos on ollut päälläni yhden kokonaisen päivän. Villahan on aivan liian kuuma! Etenkin tällaiselle lämpöpatterille, joka ei edes -20C pakkasilla tunne sellaisia sanoja kuin talvitakki, pitkät kalsarit, vuoritetut talvikengät... Mutta päästyäni käsityöplogien ihastuttavaan maailmaan, olen tajunnut, että eihän sen ison neuleen tarvitse villaa olla.. Olisi ihanaa saada aikaiseksi vaikkapa tällainen rogue ... Mutta uskallus sellaisen aloittamiseen kestää varmaan vielä hetkisen. Neulomisen ohella minä teen kaikkea muutakin kivaa, eikä tämän plogin (edelleen Peellä) olekaan tarkoitus olla pelkkä neuleplogi. Tuotoksia tulee virkkaamalla, ompelemalla, painamalla, huovuttamalla myös. Joskus saattaa mennä useita kuukausia etten tee yhtään mitään. Sitten jossain vaiheessa, yleensä syksyllä iltojen pimennyttyä ja maan mustuttua, iskee kaupan lankahyllyjen edessä valtava himo päästä neulomaan, ihan mitä tahansa. Kun joskus vain saisin sellaisen oman huoneen kaikille ompeluksilleni, ompelukoneelle, langoille ja epämääräisille nurkissa pyöriville myttösille...

Kuvassa on minun iki-ihanat, ikiaikaisen vanhat ja ikimuistoiset villasukkani joita tulen käyttämään varmaan ikuisesti (sukat ovat ajalta jolloin 7-veljestäkin oli vielä kestävää laatua..) Sukissa jokainen rivi on neulottu eri värillä (oli aika hidasta, muistelen). Minä käytän noita sukkia lähestulkoon aina. Tammikuun alussa valmistuivat Novitan raitalankasukat, joita en ole vielä uskaltanut käyttää, uskolliset raitasukathan saisivat armottoman mustasukkaisuuskohtauksen! Mutta muista neulomuksista enemmän sitten myöhemmin.

18 tammikuuta 2006

Alkakoon


Ihanaa. Sain väkrättyä profiilini kuntoon. Kuvan kera. Nyt voinen juhlallisesti avata tämän plogin (peellä). Paljon on vielä opittavaa, ja monet asiat hämmästyttää, mutta osasinpa ainakin lisätä ihanan talvisen kuvan tähän tekstin oheen. Tästä se lähtee. Saatanpa vaikka kirjoittaa vielä tänään lisääkin. Mahtavaa!