28 tammikuuta 2009

ohi män

Töppömikätöppö.

Ilmeisesti kolmevuotiaan synttäreitä ei enää muisteta. Blogini vietti juhlapäivää toissa sunnuntaina, 18. päivä, ja nyt sen vasta muistin. Vähän surullista. Yleensä muistan synttäripäivät hyvin.

Tess kirjoitti hyvän kirjoituksen oman bloginsa yksivuotissynttäreiden kunniaksi. Juuri tuollaisia asioita minäkin olisin halunnut kirjoittaa, jos olisin löytänyt oikeat sanat. Eli käykää lukemassa sieltä ja kuvitelkaa, että mullakin on samanlaisia asioita mielessä :). Kyseisen postin kommenttiloorassa on myös mielenkiintoinen ja hauska keskustelu väreistä ja ennenkaikkea neulojien pakkomielteistä. Kannattaa lukaista :) Omiksi pakkomielteikseni luen seuraavat: tasoneule on aina lopetettava nurjan kerroksen jälkeen, kuvio- tai palmikkoneule on yleensä lopetettava kuvio- tai palmikonkierto kerrosta edeltävään kerrokseen. Täten menettelemällä saa neulomisen aina aloittaa "kivalla" kerroksella! Lähes pakkomielteisesti suhtaudun myös keskeneräisiin neuleisiin: vain hätätapauksessa aloitan uuden neuleen edellisen ollessa kesken. Tällä hetkellä mulla ei taida olla ainoatakaan neuleUFOa (virkkausUFO löytyy). Sama liittyy myös lankoihin. En oikeastaan kykene ostamaan uutta lankaa, jos en tiedä mitä projektia varten sen ostan. Tästä poikkeuksena -voisiko sanoa ensimmäinen retkahdukseni- 800 grammaa keltaista Isoveikkaa. Ja niin, vielä Tessin kommenttilooran inspiroimana tajusin tämänkin: pidän lähes aina pakkomielteen omaisesti tukkimiehen kirjanpitoa neulottavista kerroksista. Ohjepaprut on aina täynnä ihmeellisiä merkintöjä. Pitäispä joskus ottaa niistä oikein kuva :).

Että sellaista. Nämä "pakkomielteet" selvästi kertovat minusta jotain, pinko mikä pinko. Hauskoja, suhtaudun niihin kuitenkin lähinnä ylpeydellä -tällainen minä, tykkään musta. Vaikka monet ovat jo jättäneet kommenttia Tessin postin yhteyteen, kuulisin mielelläni mitä erikoisia tapoja teillä on neulomisen tai käsitöiden suhteen. Niitä on niin kovin hauska lukea!

Yliopistolle ilmestyi viime viikolla harvinainen vieras :).

17 tammikuuta 2009

Sukkaraitaa

Nämä valmistuivat erään tv-sarjan dvd-maratonin aikana. Lahjaksi menevät neljävuotiaalle pojalle, sukkiahan aina tarvitaan. Langat löytyivät varastoista, ja raidoitus eli omaa elämäänsä, toisessa sukassa toisin päin.


(äh näitä kuvia.. liian vähän valoa eikä sitä jalustintakaan jaksa kaivaa.. voi kökkö)

Ohje perussukka 2o2n-joustimella
Koko ~28, mittataulukko Novitan sivuilla
Lanka 7 veljestä
Puikot 3½

Keltainen pikkaisen lörähti pingotuksessa ja nyt jännityksellä odotetaan mitä pesukonereissu saa neuleessa aikaan.

07 tammikuuta 2009

Keltaista


Käytiin Prismassa.
Ostin kahdeksan kerää keltaista Isoveljeä. Sitä, jota ei kohta enää tehdä.
Menomatkalla Turkuun osa keristä alkoi löytää jo muotoaan. Saas nähdä, kivan väristä se ainakin on.


Turussakin oli kivaa. Ei ole tullut siellä käytyä kuin joskus pikkasena. Ensin oli pakkasta, mutta ei se haittaa kun aurinko paistoi. Sitten pakkanen lauhtui, mutta aurinko paistoi silti vähäsen. Ei voi olla kivempaa kuin se.


Mikä se siellä on?

03 tammikuuta 2009


Tahdoin omatkin saapassukat, miehen lahjasukat vaikuttivat niin kivoilta.
Toinen ihailun kohde ja näiden sukkien innoittaja oli Tikrun Valmetit. Ei näistä sitte kuitenkaan aivan samanlaisia tullut, vaikka kuinka koitin kuvasta katsella. Mutta yritys siis oli samansuuntainen, Tikrun toteutus kun oli niin upea (kiitos suunnittelijalle, siis.)


Lanka 7 veljestä luonnonvaalea
puikot 3½ ja 4
Langan menekki 1 kerä

Pikkaisen meni pieleen. Varsi on vähän liian pitkä minkä seurauksena kengän päälle taittuva osa on liian lyhyt. Jos ei toimi käytössä, pitääpi varmaan purkaa pois tuo ylimääräinen härpäke ja käyttää sitten perussukkina. Langan kulutus oli tarkkaan mitoitettu: Jaoin loppulangan kahteen samankokoiseen nöttöseen, ja neuloin saapasresoria niin pitkälle kuin lanka riitti. Pikkasen niinkus nippanappa, sanoisin.

01 tammikuuta 2009

[Kuva on otettu jouluaattosaunan terassilta.]

Ihanaa uutta vuotta 2009 ihan jokaiselle!
Itselleni tämä vuosi tuonee useita muutoksia, ainakin mikäli kaikki toteutuu suunnitellun kaltaisesti. Tarkoitus olisi valmistua, muuttaa Helsingin keskustasta keskelle Savon maaseutua ja voisinpa vaikka oikeisiin töihinkin mennä. Uuden vuoden lupausten sijasta esitän siis uuden vuoden toiveen, toivon suurten suunnitelmien toteutumista.