Musta Lampas

Menopöksyt

2012-01-18T21:22:00.000+02:00

Minun ainua isoveli sai ensimmäisen lapsensa, ihan pikkuisen pikkuisen pojan, Pottu serkun, täti uuden mussukan. Ensihätään vauvalle viemisiksi kutaisin nämä hauskat housuset. Kävi minulla mielessä, että talvivauvalle villaiset sisävaatteetkin ovat varmasti ihan tarpeen. Ja nämä olivat kivat, kun sattuivat Ravelryn ohjemetelisopasta tulemaan vastaan. No siksi siis. (Paita on ihan kaupasta ostettu.)

Ohje On the Go-veralls
Lanka Sublime organic merino wool 100g
Puikot 4 ja 4 1/2

Konttilaisia

2011-12-26T09:00:00.000+02:00

Tässäpä osa joulupukin konttiin päätyneistä käsitöistä. Pari trikoista paitaa jäi kuvaamatta, mutta niissäpä ei mittään ihan kovin erikoista uutta ollutkaan.

Pirkanmaan fanttilangasta valmistui kolme kappaletta pannunalusia. Idea on lähtöisin Hansulta, josta myös voi vilkaista, miltä valmiit aluset näyttävät. Tässä alusta vielä työn alla.

Potun viime talvista pipoa mukaillen syntyi turkoosi tupsupipo kummipojalle. En muista enää edes käyttämääni lankaa.. mutta jotain ohkaisempaa se oli, kolminkertaisella langalla on pipa neulottu.

Sukkasia syntyi kaiken kaikkiaan neljä paria, kaikki pikkuisiin jalkoihin. Tässä sukista kahdet. Toisen mallineule löytyy rpm-sukista, mikä on todettu täällä kotioloissakin ihanan joustavaksi pikku jalkoihin.

Palelevalle siskolle vielä tupla-tupla-lapaset Villapeikon innoittamana. Lankana Dropsin alpaca kaksinkertaisena.

Olipas asiapitoinen ja jämäkkä postaus.. :) Ihanaa loppuvuotta kaikille. Jätän kaikki ylimääräiset löpinät sitten ensi vuoden puolelle.

Lomalle lomps

2011-12-22T14:00:00.000+02:00

Tänä jouluna meidänkin perheessä on joulukuusi, ensimmäinen sellainen, vaikka emme joulua kotona vietäkään.

Mukavaa joulua mussukat!

Talven odotus

2011-12-01T12:42:00.001+02:00

Kun ei ole lunta, marraskuun valo voi olla ihmeellinen. Se tekoo pellosta oranssin ja vihreän, taivaasta syvän sinisen ja punaisen. Joulukuu saisi tuoda tullessaan jo lunta. Ja pakkasta. Ei enää sitä karmeaa vesisadetta ja tuulta, yök.

Taas keltaista

2011-11-11T09:06:00.001+02:00

Keltainen oli joskus inhokkivärini. Sellainen tipunkeltainen ei kyllä miellytä edelleenkään, mutta nyt tätä (mikätämänyton) okran? keltaista on hiipinyt taas kerran lankojen joukkoon. Mikähän siinä on.. kai sitä täytyy jonkinlainen huomiomerkki olla sitten päässäkin. Tämä hattu syntyi samalla idealla kuin pari vuotta aikaisempi. Hattu kaipaisi kaverikseen kovasti huivia, mutten oikein ole löytänyt sellaista iskevää mallia vielä. Puikot ovat tällä hetkellä jokatapauksessa täynnä joten ehkä se huivi joutuu odottamaan..

Lanka Novita rose mohair
Puikot 3
Ohje oma (Ravelryssa lisätietoa)

Vanamo

2011-10-29T18:54:00.004+03:00

Vanamo by Lilia Mankki
Puikot 2 1/2
Lanka Vuorelman Veto
Menekki ~100g

Jostain takavasemmalta yllätti tarve toteuttaa jotain kirjoneuleista. Mistä lie tuli, kirjoneuleita on tullut tehtyä kaiken kaikkiaan erittäin vähän. Intopuuskassani kohdensin tarpeeni näihin ranteenlämmittimiin. Tai rannekkeisiin. Tai sormettomiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ainakin näissä on erittäin pitkät ranteet, joten kai tässä tapauksessa voi puhua tosiaan ranteenlämmittimistä. Malli on kaunis ja olenkin iloinen, että Ravelry auttoi taas kerran mallin etsinnässä.

Lapasia

2011-10-11T12:00:00.000+03:00

Puuvillalapasten tarve. Ensin neuloin vihreät. Sitten alkoi kyllästyttää ja toisiin oli keksittävä jotain jujua. Kirjoneulekuvion nappasin neulomistani Vanamo-käsineistä (esittelen ne vielä myöhemmin kunhan saan kuvattua...) Puuvillalanka on jotain varastonpohjaa. Puikkokoko 2. Näiden tarve meni kyllä nopsaan ohi.. käytettävyys ulkohommissa tällä hetkellä on täysi nolla. Mutta tulipahan tehtyä.. :) Ja meneehän ne kurarukkasten alla.

Kärpässienipaita

2011-10-09T17:24:00.000+03:00

Kokeilin aplikointia. Pitkään onkin jo ollut halu päästä testailemaan, kun olen ihastellut mm. RuttuNutun sekä Tiinan u p e i t a aplikointeja. Mukavaa ja minulle mieluisaa näpertelyä tämä onkin. Paikallisessa kangaskaupassa katsoivat hiukan kieroon, kun kyselin kaksipuoleista sekä irtirevittävää tukikangasta. Kaksipuoleista liimakangasta lopulta sainkin, irtirevittävä tukikangas on vielä minullekin hiukan mysteeri. Saisikohan sitä jostain verkkokaupasta? Myöskään kauluksen resori ei onnistunut vieläkään ihan täydellisesti. Mitähän salaisuuksia sen ompelemiseen olisi? Kolmas vielä ratkaisematon mysteeri on yksivuotiaan kuvaaminen.. paristakymmenestä kuvasta paras ei sekään ole ihan nappiotos..

Hyviä vinkkejä aplikaatioiden tekoon löytyi mm. näiden linkkien takaa.

Tonttutakki

2011-09-09T15:57:00.000+03:00

Baby Surprise Jacket
Puikot 4
Lanka 7 veljestä sekä jämälankaraitoja

Muutoksina hiukan pidempi helma, resorit hihansuissa sekä huppu.

Tässä kirjoituksessa vilahtaa Potun päällä tämä yllätystakki. Huomasin siis, että vauvakokoiseksi neulottu takki on vartalo-osaltaan ihan sopivan kokoinen tuollaiselle vuoden ikäisellekin, kun lanka vain on sopivan paksua. Malli tässä takissa on niin hauska, että päätin toteuttaa sellaisen Potullekin. Toteutusintoa lisäsi 7 veljestä langan uutuusväri, joka on kertakaikkisen herkku.

Lisäsin helmaan pituutta, hihoihin resorit sekä hupun. Hupusta tuli vähän tuollainen tonttulakki vaikka hain vain lievää hiippamaisuutta. Mutta menköön. Maatuskapipon ompelin täältä löytyvällä ohjeella.

Pöydältä tyynyiksi

2011-09-03T09:47:00.001+03:00

Mummon vanha pöytäliina sai uuden elämän sohvatyynyinä. Jotain piristyspilkahdusta olen tälle sohvalle jo kaipaillutkin. Näiden oranssien ja vaaleanpunaisten (!) kukkien muodossa saimmekin sitten olkkariin ihan uusia värejä. Neliskanttisesta liinasta tuli juuri sopivasti kaksi tyynynpäällistä.

Pöllöhattu

2011-08-26T21:19:00.002+03:00

Tähän trikoopipoon kopioin kaavan eräästä valmishatusta. (Tuo pöllöhattu vilahtaa tässä lomapostauksessa.) Hattu on ollut sen verran toimivan oloinen, että päätin toistaa mokoman. Tuli vähän löysä, mutta näitä voisi tehtailla lisääkin. Trikoopaloja löytyy. Liinan piposta tuli mieleen, että yhdenhän voisi toteuttaa trikoisella vuorellakin. Tämän hatun kankaat on ostettu Tiritomista ja Lasten Metsolasta.

ps. Kuvan puuvillaneule käväisi 40 asteen pesussa ja tuli takaisin entistä ehompana. Juuri tällaisia neulottujen lastenvaatteiden pitääkin olla! Helppoja pestä ja hoitaa. Lankana tuossa siis Garnstudio Safran, voin suositella.

Uusi rytmi

2011-08-25T16:55:00.004+03:00

Meillä on alkanut tällä viikolla uudenlainen elämänrytmi. Minä aloin käymään töissä. Tällä viikolla työpäiviä oli neljä, jatkossa niitä tulee olemaan kolme viikossa. Muutos on sujunut yllättävän kivuttomasti. Käytännössä muuttunut tilanne koskee vain minua. Pottu on edelleen kotona hoidossa. Mies tekee enimmäkseen iltavuoroja, joten kun minä piipahdan työmaalla, on tyttönen isänsä kanssa kotona.

Mutta olisin minä vielä voinut olla kotonakin. Syy, joka sai minut lähtemään töihin, on masentavan käytännöllinen: raha. Mutta en minä valita. Viikon kokemuksen perusteella systeemi näyttää toimivan. Enkä minä olisi harkinnutkaan tällaista vielä, jos Pottu olisi pitänyt viedä hoitoon. Ei ei ei. Tärkeintä minulle tässä vaiheessa on, että Pottu saa olla kotona, oli hänen kanssaan sitten minä tai isi.

Kuvat eivät liity tapaukseen (vaikka aika vaativaan äänensävyyn ne oppilaatkin välillä siellä töissä tuppaavat puhumaan).

Liivimekkoinen

2011-08-23T20:50:00.003+03:00

Lasten Metsolasta tilattu blossom-joustofrotee muuntautui yksi ilta liivimekoksi. Vuorina on keltaista puuvillakangasta. Tällainen on helppo ompelus tehdä ja pitää, tykkään näistä.

Me ollaan nimetty lähimetsiä muun muassa nimillä Satumetsä ja Sammalmetsä. Nämä kuvat ovat siitä jälkimmäisestä. Vaikka voisivat olla ensimmäisestäkin. Tällä kertaa olimme sieniä katselemassa. Vihreää on niin, että pitää yrittää imeä siitä itselleenkin osa. Talven varalle.

Meidän kesä

2011-08-14T23:25:00.005+03:00

Olen ollut tänä kesänä huono päivittämään. Kynnys on kasvanut korkeaksi.
Nyt kun koulutkin alkavat ensi viikolla ja kesä on omalla tavallaan paketissa, pistän kerta linttuulla muutamia kuvia. Meidän kesä on ollut muun muassa kaikkea tätä. Vaikka vielähän sitä on jäljelläkin!

Niin ja kaiken muun lisäksi meitä on hemmoteltu uudella nettiyhteydellä, v a l o k u i t u k a a p e l i l l a. Meitä! Täällä korvessa! Enää ei tarvitse odottaa (tai ei voi keitellä kahvikupposia odotellessa...) että kuvat latautuvat blogeissa tai että saan kuvia lisättyä tänne omaani. Olen jopa uudestaan päässyt selaamaan Ravelrya ja montaa muuta ihanaa.. Kyllä se vain on tärkeä asia tämä netti, ei sillä mitään voi.

Kesä kesänen

2011-07-26T21:05:00.003+03:00

He-hei! Ollaanhan mekin täällä olemassa, vaikka blogi onkin näköjään kesähiljaisuuden vallassa. Nyt vuorossa käsityöaiheinen postaus. Innostuin ompelemaan hattuja ja tässä tämä keltainen siitä eräänä mallikappaleena. Kaava löytyi Ottobren ilmaisista nettikaavoista ja näitä on valmistunut kaverin tytölle, äidilleni ja nyt Potulle. Siskontyttö (kummityttö) sen sijaan ommella surautti meillä vieraillessaan itse itselleen hatun samoilla kaavoilla. Kankaiksi valitsi minun kangaslaareista mieluisimmat ja ai miten kummitäti on ylpeä! Vierestä vain katselin ja annoin ohjeita, muuten tyttö teki kaiken itse.

Pottulapsi senkus kasvaa ja ikääkin mittarissa jo ihan kohta 15 kuukautta. Kesästä nautitaan minkä keritään ja kaikkea ihmetellään, ihan kaikkea. Kärpäsiä, hiekkaa, kiviä, kukkia, vettä, ai kun se vesi on ihanaa, itikoita, lehmiä, lampaita, varpaita, haisuja ja marjoja. Ihana.

2011-06-22T22:06:00.001+03:00

Norjassahan me kävimme ja vielä tarkemmin sanottuna LOFOOTEILLA. Voin suositella sinne päin matkustamista kenelle tahansa. Siedettävän ajomatkan päässä aivan oma maailmansa. Sinne on palattava vielä uudestaan.

Reissuterkut

2011-06-20T00:51:00.001+03:00

Terveiset lomareissulta, kotona ollaan taas! Kuka arvaa missä käytiin? Vinkkinä kerrottakoon, että auton mittariin lasahti pari tuhatta kilsaa ja rapiat päälle :).

Pöllöpaita

2011-06-15T09:00:00.000+03:00

Jo toukokuussa valmistui 5-vuotiaalle kummipojalle tämä esittelemättä jäänyt pöllöpaita.

Kangas on (muistaakseni..) Sampsukasta.
Pääntiellä punainen resori.
Peruspaidan kaava SK 03/05

Kuistiterveiset

2011-06-13T00:00:00.003+03:00

"Haistaa saa, ei koskea!" Tällaiset kuvaterveiset meidän uudelta kuistilta! Kerrottakoon projektista sen verran, että alunperin paikalla oli neljä metallista tolppaa, katto sekä betonilattia. Talon vanhat ikkunat hyötykäytettiin kuistin puolella ja väliin naputeltiin hiukkasen seinäpintaa, lisättiin ovi. Maalia pintaan ja siinä se on! (No eihän se oikeasti ihan noin sutjakasti sujunut, mutta sinne päin..) Kuisti valmistui lähes samaan aikaan, kun helteet ja itikat ilmestyivät. Toisin sanoen täysin passelisti hiukan vilpoisampi ja itikoilta suojattu kesäoleskelutila. Mainiota! Lasitetun kuistin tekeminen innoitti keväällä myös kasvattelemaan yrttejä ja muutamia muita taimia. Nyt uuden kotinsa kuistilta ovat saaneet mm. basilika, kirsikkatomaatti, chili ja paprika sekä timjami ja laventeli. Lisää kuvia mahdollisesti ensi viikon jälkeen. Nyt lähdemme lomareissulle!

Kukkahattu

2011-06-10T11:05:00.003+03:00

Käsityöt ovat meinanneet jäädä kesätauolle kaikenlaisen muun puuhastelun viedessä tuhottomasti aikaa. Eilen kuitenkin päätin ilahduttaa ennenkaikkea itseäni ompelemalla hetken helteeltä suojassa sisätilojen viileydessä. Valmistui Potulle kesähattu kierrätyslakanakankaasta. Kaavan kopsasin hyväksi havaitusta Lindexin hellehatusta. Hyvä tuli noin niinkus ensimmäiseksi hattuompelukseksi. Kuvat on napattu iltatorilta, jossa kävelemään oppinut yksivuotiaamme oli onnellisimmillaan talsiessaan vapaana ympäri ihmismassoja. Valtava huuto alkoi heti, jos vaeltelua yritti jollain tavalla kontrolloida.. huhhuijaa..

On pitänyt sen tuhannen kertaa kirjoitella tänne blogiin tässä kesän aikana, mutta aina se jää. Puuhaa riittää. Mutta ehkäpä ehdin tässä vilauttaa kuvia uudesta kuistista, joka on vienyt ison siivun ajasta viime aikoina.

Yök

2011-05-07T12:42:00.001+03:00

Taas kaksi ruumista etupihalla. Miten tämä estetään?

Synttärilapsi

2011-05-01T23:23:00.003+03:00

Ilmapallot heittivät kuvajaisensa ruokapöydän päältä, kun juhlimme 1-vuotiasta sankaritarta vappuaaton tunnelmissa.

Sankari itse ehti päivänsä aikana pukeutua muun muassa prinsessakruunuun, kukkaseppeleeseen, kahteen eri mekkoon (tottakai, pitäähän iltamekko olla erikseen) ja ristiäishelmiin. Yritti välillä pukeutua myös kottikärryyn (olisi kyllä vetänyt vertoja prinsessahäiden hattuluomuksille). Teki kävelyharjoituksia ja kehotti esimerkillään muita vieraita jatkuvasti taputtamaan. Ja äiti herkisteli pitkin päivää ja ihmetteli kuinka vauvasta on tullut jo noin iso.

Testioksat

2011-04-30T00:13:00.002+03:00

Pottu, mummo ja koivunoksat.

Kolmen viikon takainen koivunoksatesti kertoi, että Potun synttäripäivänä pitäisi puissa olla kuvan osoittamat turpeat lehtipallerot. No huomenissahan se nähdään, millaiset pallerot puista löytyy. Mutta meillä on ainakin yksi hieno yksivuotias synttärisankari!

Vihreänä

2011-04-17T17:57:00.001+03:00

Aurinkoista pääsiäisviikkoa kaikille!

Kevätpöllöt

2011-04-12T12:13:00.001+03:00

Tällaiset kevätpöllöt liihottelivat olohuoneen kaapin päälle ja sieltä edelleen uusille pienille omistajilleen. Idea on sama kuin joululahjapöllöissä (ja idean äitinä Tiina). Kankaat löytyivät omista jämälaareista.

Meidän pihapiirissä liitelee helmipöllö aina pimeän tultua. U-u-u-u-u-u-u kuuluu seitsemän kertaa ja jos sitä ei iltaisin kuulukaan, mietin, onko pöllö meidät jo jättänyt.

Autoja

2011-04-11T22:57:00.003+03:00

Iikku-Kiikun autokankaasta valmistui body lahjaksi eräälle nuorelle herralle. Kaava piirretty vanhasta bodysta.

Painoneppareiden kanssa sain taas taistella ja repiä hiuksia moneen otteeseen. Jos osaatte antaa vinkkinne niiden laittamiseen, tai linkin josta sellainen löytyy, otetaan ne kiitollisena vastaan.

K e v ä t

2011-04-10T13:57:00.003+03:00

En voi olla ajattelematta, että tämä on kaikista vuodenajoista ihan paras. Useinhan jonkin kivan asian odottaminen on juuri parasta. Matkalle lähdössä puolet huvista on matkan odottelu. Ja aina olen ollut sitä sorttia, että olen esimerkiksi hautonut saamiani lahjoja pitkään ennen niiden avaamista. Oikein herkuttelen sillä kutkuttavalla tunteella. Ehkä siksi tämä aika on niin ihanaa. Kevät, kun odotellaan kesää. Miltähän piha näyttää, kun lumet sulaa? Minkähän värisiä tulppaaneja tulikaan syksyllä istutettua? Mihinkähän kohtaan tuli laitettua ne krookukset? Piha on karmeassa kunnossa remonttikesän jäljiltä, mutta johonkin loveen minä niitä sipuleita tupsin. Laitoinkohan jotain muuta? Tämä on ensimmäinen kevät täällä Huminassa, yksi kesä ja yksi syksy ja kaksi talvea onkin jo nähty. (Kuvat pihalta on otettu viikko sitten sunnuntaina ja tänään.)

Koivun ja haavan oksat tuovat osan tästä odottelusta sisälle asti. Miten ihanaa, että kaikkeen tähän odotteluun liittyy myös ensimmäisten synttäreiden odottelu!

Kukkafroteita

2011-04-02T23:16:00.004+03:00

Kävimme eteläisessä Suomessa pienellä reissulla serkkujen luona. Ennen reissua tekaisin Potulle bodyn Lasten Metsolan blossom-joustofroteesta. Samoilla tulin valmistui hiukkasen isompaa kokoa peruspaita viemisiksi kummitytölle, Pottua yhdeksän kuukautta vanhemmalle serkkutytölle. Parhaimman vastaanoton sai ehkä kuitenkin pienin tekele, samaisesta kankaasta ompelemani nuken mekko viisivuotiaalle serkulle. Minimekko jäi kuvaamatta, mutta muistiin merkittäköön, että nukenvaatetuliaiset saattaisivat olla hittituote jatkossakin..

Lintunen

2011-03-23T11:21:00.003+02:00

Perusmallin body Potulle. Kivaa vaihtelua välillä tällaiset valkopohjaiset vaatteet. Ensiksi suunnittelin tuosta trikoosta jotain itselleni, mutta sitten muistin, ettei valkoiset vaatteet ole mua varten... Mutta tästä tuli ihan kiva.

Interlocktrikoo Chicadees Tiritomista
Oranssi resori Lasten metsolasta
Kaava piirretty vanhasta bodysta

Avoimen päiväkodin kirppikseltä löytyi nämä ihanat, vielä hiukkasen isot, sammarit parilla eurolla. Kesällä ne varmasti ovat jo ihan sopivat!

Apilatunika

2011-03-18T09:11:00.003+02:00

Kaava Suuri käsityölehti 08/2009
Kangas Apila-joustofrotee Lasten Metsolasta

Tämä ihanan rennon mallinen tunikamekko pisti silmääni jo aikoinaan Käsityölehden ilmestyessä. Isot taskut, istuva yläosa, 3/4-hihat ja helmanlaskokset näyttivät juuri sopivan lötköiltä meikäläisen päälle. Vaikka malli ei varsinaisesti tulekaan näkyviin tässä Lasten Metsolan apilafroteessa, on se silti yllä vallan mainio. Raskausajan tuotokset pysyvät piilossa tuon löysähkön etuosan alla ja isoihin taskuihin saa piilotettua vaikka kaikki Potun kulloinkin tarvitsemat virikkeet. Kauluksen reunustin ohjeesta poiketen oliivinvihreällä resorilla, samalla, jolla reunustin myös taskujen suut. Selkään tuleva kuminauha antaa selälle juuri sopivasti muotoa. Tykkään.

Apilahaalari

2011-03-15T13:13:00.002+02:00

Pottu sai itselleen uuden haalarin Lasten Metsolan apila-joustofroteesta. Kaavat piirtelin vanhemman haalarin pohjalta. Reunusresorina samasta paikasta ostettu ihana oliivin värinen resori. Apila-froteeta haalin alennuksesta sen verran, että siitä valmistui jotain kivaa itsellekin. Siitä kuvia toivottavasti ensi kerralla. Kuvat on otettu meidän takkahuone/pukuhuone/kirjastohuone/kodinhoitohuone-yhdistelmässä, jossa valoa ei eilisenä tuiskupäivänä ollut ihan riittämiin. Ihanaa, että tänään paistaa taas aurinko :)

Nöyhtäpöksyt

2011-03-08T11:33:00.005+02:00

Kestovaippojen jämäkankaista syntyi Potulle housut. Toisessa lahkeessa taitaa olla kolmea, toisessa kuutta eri palasta. Tosi huono idea, meinasi mennä hermot. Tämä projekti opetti minulle myös sen, ettei mikrofleecestä kannata tehdä päällyshousuja. Kaikki roska tarttuu niihin kiinni. No voi näitä kotihousuina käyttää. Onhan niissä sekin hyvä puoli, että kaikki kosteus siirtyy housujen pinnasta sukkahousuihin tai iholle :D Kukka on tavallisesta fleecejämäpalasta.

True Slate

2011-03-07T21:21:00.003+02:00

True Slate by Veera Välimäki
Koko isompi
Lanka Vuorelman veto
Puikot 3,5 ja 4
Menekki ~80g

Ihastuin tämän myssyn malliin heti sen nähtyäni ja hetken kuluttua se olikin jo puikoilla. Malli onkin ihana! Nyt vain näyttää siltä, että myssystä tuli hiukan liian syvä, senttejä saattoi olla pari liikaa ennen kavennuksia. Ehkä pitää siis vielä käyttää myssyä puikoilla ja pienentää tuota päälakiosastoa, muuten tulee aina silmille.

Hyvää laskiaistiistaita kaikille!

Jumi

2011-02-27T23:37:00.003+02:00

Olen tottunut seuraamaan muita blogeja Blogilistan kautta. Jostain syystä oma blogilistani ei ole nyt päivittynyt kahteen päivään ja olen aivan tipahtanut kaikesta. Onkohan tämä ongelma kaikilla vai onko vain oma listani jostain syystä jäänyt jumiin? Tietääkö kukaan onko jotain tehtävissä?

Viisi kuudesosavuotta takana

2011-02-26T15:10:00.005+02:00

Neuletakki Offset wraplan by Sara Morris
Lanka Garnstudio Safran
Menekki himpun yli 100g
Puikot 3 tai 3 1/2
Koko 9-12 kk

Takki kymmenkuiselle kullanmuruselleni :)

Eilinen neuvolamittaus kertoi kymmenkuiseni olevan 73cm pitkä ja 10,680 kg painoltaan. Hyvin siinä keskiarvomittojen hujakoilla (jos näin voi sanoa), niinpä tämäkin 9-12 kk:n takki on juuri nyt aivan passeli.

Muutoin tuo ihana kymmenkuiseni
- seisoo tukea vasten
- kävelee taaperokärryllä pitkiä matkoja
- kulkee pääasiassa kontaten
- hyvin usein sukka tai muu pehmeä suussaan
- syö omilla sormilla hedelmä- ja marjapaloja
- saa vielä tissimaitoa
- rakastaa PIIMÄÄ (ensimmäisen kokeilukerran perusteella, kun saimme neuvolasta luvan kokeilla hapanmaitotuotteita)
- matkii mallista isi ja tissi (tai tss-i)
- katselee kattoon kun kysyn missä lamppu
- taputtaa kun sanon "miten Pottu taputtaa" ja vilkuttaa kun sanon "miten Pottu vilkuttaa"
- tykkää puuhastella lattialla omiaan ja tehdä tutkimusretkiä pitkin taloa
- viihtyy silti sylissäkin pitkiä aikoja
- kaksi hammasta alaleuassaan
- aiheuttaa isille ja äidille silmäpusseja nukkumalla aamuöisin levottomasti, huonomminkin voisi tosin mennä
- on maailman ihanin kulta, tietysti

Keltainen kauluri

2011-02-23T14:46:00.003+02:00

Keltaisesta Vedosta valmistui ennen Potun myssyä itselleni muhkea kauluri. Siitä tuli muhkea ja sen näköinen kuin olin aikonutkin. Paitsi. Ei se ole ollenkaan sellainen kuin piti. Piti saada jotain muutakin kuin kivan näköistä ja muhkeaa. Piti saada lämmintä. Sellaista, että kolmenkymmenenasteen pakkasellakin voi viilettää. Mutta kylmähän tuossa tulee! Käyttämättäkin jääneitä asusteita laatikoista löytyy, joten nyt olen viisaampi ja purkuun menee heti. Langalle onkin jo muuta käyttöä ja lopusta ehkä saan uuden kaulurin, vahingosta viisastuneemman.

Muhku

2011-02-22T11:30:00.002+02:00

Malli oma
Lanka Vuorelman veto kaksinkertaisena
Menekki ~50g tupsuineen ja nauhoineen
Puikot 6

Silmääni pisti taannoin Ravelryssä supersöpö muhkupipo pikkuisen vauvan päässä (kuva). Muistikuva tuosta myssystä kipusi mieleeni nyt kevätauringon paistaessa löytäessäni lankakaupasta tämän ihanan sinapinkeltaisen langan. Mielessä siinsi muhkea ja paksu pipo valtavalla tupsulla pienen vauvan päässä.. En kuitenkaan lähtenyt ohjetta pipoon ostamaan vaan lopputulos on kehitelty ihan omien mielikuvien kautta. Helmineuleinen reunus on neulottu erikseen vaakatasossa, jonka toisesta reunasta myssyn silmukat on poimittu. Myssyosassa päädyin muutaman kokeilun jälkeen käyttämään hunajakennopalmikkoa. Sitten vain tupsu päälle, joka kruunaa koko myssyn ja voi kun siitä tulikin juuri sellainen kuin piti!

Lämmintä

2011-02-18T11:19:00.000+02:00

Aamulla -35*C. Laitamme leivinuuniin tulet ja pysyttelemme taas yhden päivän sen lähellä.

Leivinuunin lämmittämisessä on jotakin ihanaa. Ehkä parasta siinä on se, ettei sitä voi tehdä nopeasti. On pakko varata aikaa, olla läsnä. Lämmitys saa pysähtymään, hidastumaan. Se rytmittää päivää. Ja lopputulos on joka kerta aina yhtä palkitseva. Pehmeästi levittyvä lämpö.

Meidän leivinuuni on iso. Talvella poltamme siinä pesällisen tai kaksi joka toinen päivä. Metriset halot haetaan ladosta ja kannetaan sisälle joko sylissä (yksi pesällinen) tai kottikärryssä (kaksi pesällistä). Haaveilin, että remontin yhteydessä puille olisi saanut väliaikaisen säilytyspaikan sisälle vaikka edes viikon puille kerrallaan. Mutta se jäi. Toisaalta ei puiden hakeminen ulkoa tunnu kovin työläältä. Välillä se on juuri parasta koko hommassa. Jostain syystä niin leivinuunin kuin muidenkin tulisijojen lämmittämiseen minulla liittyy yksi pakkomielle: pesä täytyy saada syttymään yhdellä tulitikulla. Ehkä tämä on jokin partiolaisuuden jäänne tai muu höpsö päähänpisto, mutta siihen silti aina pyrin (ja useammin onnistun kuin epäonnistun!). Eilen en onnistunut. Ei sekään haittaa.

..ja niin, innokkaimmat apurit on aina välillä pakko laittaa laatikkoon :) ! Muutoin saattaa suusta löytyä kaarnaa tai hiilen pala.. tai sormesta tikku!

Sukellusveneet

2011-02-17T12:25:00.001+02:00

Vuodenvaihteen jälkeen olen intoutunut tilaamaan netistä paljon (p a l j o n) kankaita. En tiedä mikä lie viiraus. Yleensä enemmän harkitsen, suunnittelen jo valmiiksi mitä aion tehdä. No mutta onhan jotain niistä valmistunutkin.

Sukellusvenetrikoo on Sampsukasta

Bodyn kaavaa varten leikkelin yhden huonon bodyn palasiksi ja otin kaavat siitä. Kyseisessä kappaleessa sattui olemaan raglansaumat, joista tykkään kyllä kovasti. Kun sijoitin avattavat nepparit toiseen saumaan, sai perusbodyyn vielä kivan pikkujujun, tykkään. Muutoin piti hiukkasen vielä totutella trikoon ompeluun ja (uuteen!) kaksoisneulaan. Pääntie jäi ensimmäisellä yrittämällä aivan liian löperöksi, joten hätäpäissäni ompelin siihen sitten tuollaiset "muotolaskokset".

Joku geometrisemmin orientoitunut (lue: yleensä hyvinkin tarkasti juuri minä) o l i s i saattanut tarkemmin pitää huolta, että kuvio asettuu symmetrisesti keskelle etukappaletta.. mutta mitäpäs tuosta.. Kiva ommella pitkästä aikaa!

ps. Vihdoinkin Suuren Käsityölehden kaavoja voi hakea hakusanan perusteella, mikä helpotus! Lehti tuli minulle anopin tilaamana noin kuuden vuoden ajan ja kaavan etsiminen on tähän mennessä tarkoittanut aina kaikkien lehtien läpikäymistä. Tätä on odotettu!

Naulakko

2011-02-16T12:21:00.000+02:00

Tästä tuli hieno! Mummon vanhan Husqvarnan (esitelty täällä) laatikosta löytyi vanhoja puisia lankarullia. Ihastelin niitä ja pyörittelin kädessäni, sanoin miehelle, että voi kun keksisi mitä näistä voisi tehdä. Ja mieshän keksi ihan heti! Siitä tuli naulakko saunan eteiseen. Rullat kiinnitimme vanhan ladon seinästä irrotetulle laudan pätkälle. Lautoja olemme käyttäneet takkahuoneessa muutenkin kirjahyllyjen hyllylevyinä, joten naulakolle löytyy nyt pari samasta huoneesta. Tämä onkin ensimmäinen naulakko tässä talossa. Muuten puuttuvat vielä naulakot, vessapaperirullatelineet, pyyhekoukut sun muut.. Jostain syystä niiden asentaminen ei käy enää edes mielessä. Väliaikaisiin ratkaisuihin tottuu niin helposti, vessapaperirulla ammeen reunalla, käsipyyhe käsisuihkun kahvassa, keittiöpyyhe laatikon vetimessä... (Ja näyttääpähän muutamat laatikotkin lojuvan vielä tuossa, missä ovat jo kuukauden päivät viettäneet.)

Auringon säteitä

2011-02-14T12:10:00.003+02:00

Auringon valo siivilöityy sisälle. Ulkona kimmeltää tuhannet timantit. Keijut lentelevät pakkasilmassa. Leivinuuni lämmittää.

Potulle neulomani puuvillatakki on nappeja vaille valmis. Näyttää silti kelpaavan Potulle ilmankin. Jostain syystä meidän pikku nahunenä rakastaa kuljettaa neuleita suussaan. Paremman puutteessa muutkin kankaat kelpaavat. Yleensä sukka on paras. Sukka suussa sitten kontataan pitkin lattioita. Niin ja nykyään jo noustaan seisomaankin.

Huonoja kuvia

2011-02-12T12:01:00.000+02:00

Blogin otsikko lupailee, että käsitöitä ja muuta mukavaa, niin laitetaas taas välillä sitä muuta mukavaa. Ajattelin nimittäin esitellä, mikä on kaikkein mukavinta, suorastaan ihaninta, tässä meidän kodissamme. Näistä keittiössä otetuista huonoista kuvista se tulee oikein hyvin ilmi. Nimittäin kaikki se, mikä tuolla ikkunoiden takana näkyy. Alati muuttuva taulu. Ylempi kuva on keittiön ikkunamaisema pohjoiseen päin. Siitä ikkunasta ei siis aurinko juuri paista sisään tähän aikaan vuodesta. Kesällä puolestaan tuosta ikkunasta loistaa se paras aurinko, myöhäisen illan keltainen valo. Tai voiko valo olla vihreää? Nyt kun muistelee, kesällä ilta-auringon valo on jopa vihreää, kun valo siivilöityy matalalta puiden lehtien lävitse.. (oii.. kesää.. mm..) Alemman kuvan näkymää hallitsee massiivinen leivinuuni-takka-yhdistelmä. Takana kuitenkin häämöttävät ruokailu- ja olohuoneen ikkunat, jotka nykyään tarjoilevat maisemansa aina keittiöön saakka, remontin yhteydessä kun poistimme turhaa seinää tuosta leivinuunin ympäriltä. Olohuoneen ikkunat, nuo kolme rinnakkaista, antavat etelään ja näin aurinkoisena kevätpäivänä, kun lehdetkään puissa eivät vielä varjosta ikkunoita, aurinko lämmittää olohuonetta jo aika mukavasti vaikka pakkasta ulkona on kaksikymmentä astetta.

Huomasin, että blogini vietti tammikuussa jo viisivuotissynttäreitään. Päivä meni unohduksissa ohitse, mutta mainitsemisen arvoinen se on silti. Viiteen vuoteen mahtuu jo paljon kaikenlaista, käsitöitä ja sitä muuta mukavaa. Alkuaikojen jutut tekisi välillä mieli unohtaa, teksti ja kuvat ovat nykyiseen silmääni köykäisiä ja jotenkin vieraita. Mutta kuten sanottu, viiteen vuoteen mahtuu jo kaikenlaista, alkuajan haparointi mukaan lukien. Ihanaa kevätpäivää kaikille!

Elefanttimarssi

2011-01-29T16:44:00.001+02:00

Tämä viime keväänä ennen Potun syntymää neulottu pipo on ollut tänä talvena kovassa käytössä. Varsinkin syksymmällä pipo oli ihan ehdoton ykkönen, malli on vertaansa vailla. Niinpä toteutin samaisen pipon muutaman kokonumeron verran isompana. Hiukkasen siitä tuli vielä liiankin iso, mutta toivotaan, että se olisi passeli juuri parahiksi keväämmällä, kun ei tarvitse pitää enää turkislakkeja.

Lanka Lanett
Puikot 2 1/2 ja 3 ?
Ohje Lanett-klassikot lehtinen

Autopaita

2011-01-28T14:40:00.003+02:00

Kummipojalle 2-vuotislahjaksi valmistui autopaita.
Autot-kangas Iikku-Kiikusta (kiitos nopeasta toimituksesta!)
Pääntiellä punainen resori. Aplikointi käsin.
Peruspaidan kaava SK 03/05

Minä kierrän ympyrää ja se saa mut rauhoittumaan

2011-01-27T16:05:00.001+02:00

..laulettiin silloin, kun olin itse yläasteella. Eli Mato. Tämä matonen valmistui jo syksyllä, mutta nyt ehdin sen vasta kuvailemaan esittelyä varten. Kiemuroita neuloessa meinasi kyllä usko loppua, että tästä voisi millään tavoin tulla inhimillisissä mitoissa oleva myssy. Mutta tulihan siitä.

Wurm
Lanka Novita Cloud
Menekki noin 100g

Lomalla

2011-01-23T09:47:00.005+02:00

Heipä hei pitkästä aikaa!

Mies piti viimeisen isyyslomaviikkonsa tammikuun toisella viikolla. Otimme arjesta totaalisen irtioton ja lähdimme äkkilähdöllä Etelä-Espanjaan. Voi miten hieno reissu meillä oli! Matkailun puutosta olikin ollut jo pidemmän aikaa havaittavissa. Reissu sujui hirmuisen hyvin Potunkin osalta ja oli meillä kivaa.. :) Hyvin äkkiä elimistö tottui lämpöön, sulaan maahan, valoon.. Eikä tarvinnut koko ajan pukea haalaria ja töppösiä ja toppakerroksia! Matkan aikana mietin myös usein, miten kiva oli päästä tässä kehityksenvaiheessa kesään. Siis nähdä kesäoleminen tuollaisen kahdeksankuisen kanssa. Seuraavan kerran kun meillä on kesä, Pottu jo todennäköisesti kävelee ja on jo ihan erilaiset jutut mielessä.. Reissussa hienoa on tietysti aina kotiinpaluu ja ihana onkin ollut palata, kun päivä on jo pidentynyt hiukkasen ja onhan meillä niin ihana kotikin mihin palata :)

Oikein ihanaa tätä vuotta kaikille!

Pöllö huu

2010-12-25T08:38:00.004+02:00

Ensin pää oli aivan tyhjä, viikko aikaa jouluun ja lahjoja nolla. Joku joulun henki tai muu tonttu toi mieleeni Tiinan tekemät ihanat pöllöt ja keksin, että sellaisenhan minä tekaisen pienelle kummitytölle joululahjaksi. Siis ihan yhden vain. No kankaita leikellessä ajatus harhaili ja tajusin, ettei kummallekaan kummipojalle ole myöskään lahjaa. Pöllöhän sopii kenelle vain, samallahan nekin syntyy. Mutta jos kerta teen kolme pöllöä, täytyyhän Potullekin saada oma pöllö. No sarjatyönä neljä tulee samassa kuin yksi tai kolme. Ai niin, muistin, eihän meillä ollut mitään Potun serkkupojallekaan. No laitetaas viides pöllö tuotantolinjalle, eihän näissä mene kuin yksi ilta, tai jotain.

Noh, niin tai näin, ihania niistä tuli! Kaikki kiitos, kunnia ja glooria kuuluu Tiinalle ja Tiinan ihanalle idealle. Melkein tuntuu varastamiselta tällainen plagiointi, mutta moisen syyllisyyden viskaan nurkkaan ja totean vain, ettei idea ole omani. Kaikki kankaat ja langat ja nauhat ovat varastoista löytyneitä tilkkuja ja paloja, hyvin ekologista ja hyödyllistä siis. Huhuu! Tällaisesta näpertelystä tykkään :)!

2010-12-24T09:00:00.002+02:00

I h a n a a j o u l u a !

Levätään, nautitaan ja rauhoitutaan.

Syödään hyvin, neulotaan hiukan, nautitaan läheisimmistä.

2010-12-23T23:20:00.001+02:00

Tällaista eilen ja tänään.
Eihän tällaista talvea olekaan!
On onni asua täällä.

Värikkäitä päiviä

2010-12-22T09:28:00.002+02:00

Päivät ovat sinisiä. Välillä harmaita tai ihan valkoisia. Eilen päivä oli ensin keltainen ja myöhemmin vaaleanpunainen. Ja joulu on kohta täällä. Pukinpajalla ährätään pikkutunneille, sillä vaikkei pitänytkään, niin siinä nyt kuitenkin kävi niin, että jotain pientä pitää tehdä ja sitten pitää tehdä vielä toisellekin ja.. Mutta kivaa on näpertää. Ja meillä on niin ihana koti. Se pitää muistaa. Ei haittaa vaikkei kaikkea ehtisikään. Tärkeintä on tehdä sitä, mikä tuntuu kivoimmalta. Tai kivimmältä!

Jumissa

2010-12-14T21:41:00.003+02:00

Pakkaspäiviä. Jäimme Potun kanssa saarroksiin, kun toinen auto ei käynnistynytkään. Ei se haittaa. Ei meillä olisi mitään asiaa minnekään ollutkaan.

Mutta pihalle sain sen joulukuusen, josta haaveilinkin!

Enkelit ja tähdet

2010-12-09T19:28:00.002+02:00

Meillä ei taaskaan ole juurikaan joulukoristeita. Tällä kertaa syynä on se, että kaikki vähäisetkin koristeet ovat paikassa B, eli siellä minne veimme suurimman osan omaisuudestamme ennen evakkoon muuttamista. Siellä ne ovat vieläkin. Mutta on meillä tämä enkeli.

Ja sen kaverienkelit. Nämä saimme saritätin perheeltä viime jouluna. Aivan ihanat.

Enkelien kaveriksi tein tähtiä tapettien jämistä. Tähtien tekoon minut innosti Jonna, ohje löytyy täältä. Tahtoisin joulukuusen pihalle. Tiina esitteli maailman parhaan joulukuusen. Tai siis pöllöpuun. Tahtoisin minäkin.

Vihdoinkin

2010-12-05T12:10:00.000+02:00

pääsimme muuttamaan takaisin kotiin. Ihanaa!

Pari viikkoa olemme nyt saaneet asua jälleen kotona. Siivoilua, pakkausten purkamista riittää eikä remonttikaan ole vielä ihan pilkulleen valmis, mutta tärkeintä on, että täällä ollaan! Yhtäkkiä loppui se ainainen eestaas matkustaminen, milloin ollaan raksalla ja milloin kotona, kuka hoitaa lasta ja missä välissä ehdin mitäkin tekemään. Nyt olemme täällä ja asiat kulkevat eteenpäin omalla painollaan. Hitaasti, mutta kulkevat kuitenkin. Samanaikaisesti on lumi ja pakkanen verhonnut maiseman ja olemme Potun kanssa sulkeutuneet talvipesäämme. (En muista koska viimeksi tällainen talvi olisi alkanut jo marraskuussa!)

Vipinää tosin riittää talvipesässäkin. Pitkin syksyä vitsailin aina niitä iänikuisia remonttijuttuja kertoessani, että toivottavasti pääsemme muuttamaan ennen kuin Pottu alkaa liikkumaan. No niinhän siinä sitten kävi, että olimme ehtineet asua parisen viikkoa, kun seitsemänkuukautispäivän kunniaksi Pottu lähti määrätietoisesti ryömimään eteenpäin (kohti kaukosäätimiä, tietenkin). Vauhti ei tosin onneksi vielä päätä huimaa, joten kiikkerimmät muuttolaatikot ehtii vielä edeltä siivoamaan pois alta. Mutta nopeasti näyttävät taidot kehittyvän.. muutenkin tuntuu, että tytöstä on ihan viikossa tullut paljon isompi, jollain tapaa.. ei enää niin vauva (vai miten sen sanoisi). Kuvina tänään satunnaisia otoksia ulkoa ja sisältä viimeisten parin viikon ajalta.

Kirjallinen huomautus

2010-10-30T08:51:00.000+03:00

Puoli vuotta sitten näihin aikoihin starttasimme kotoa. Noin tunti myöhemmin matkustimme kohti KYS:aa Siilinjärven kohdalla, kun peltipoliisi tallensi ylinopeutemme kameralle. Ei ylimääräistä nopeutta ollut paljoakaan, jälkikäteen tulleessa huomautuksessa lukee, että nopeus oli 83 km/h kahdeksankympin alueella. Ei meitä siis voi hurjastelusta syyttää, vaikka jälkikäteen monet sanoivatkin, että ehkä olisimme saaneet sakot anteeksi, kun syy oli niin hyvä. Oikeastaan olen vain iloinen, että Itä-Suomen liikenneturvallisuuskeskus antoi muiston tuolta jännittävältä matkalta.

Ennen synnytystä ajattelin, että puolentoista tunnin ajomatka (joka itseasiassa muuttuikin pysähtelyineen kahden tunnin matkaksi) synnytyssairaalaan saattaisi olla jotain aivan kamalaa. Mutta ei se ollutkaan. Matka meni yllättävän nopeasti, supistuksia tuli viiden minuutin välein, mutta ne olivat vielä siedettäviä. Sairaalaan saavuimme juuri oikeaan aikaan supistusten muuttuessa tiheämmiksi ja kivuliaammiksi. Puoli vuotta sitten... Vasta viimeisen viikon aikana olen tajunnut, että tuona päivänä muu Suomi juhli vappuaattoa. Itseasiassa juhlat ovat olleet varmaan oikein hyvässä vauhdissa juuri niihin aikoihin, kun pieni tyttäreni syntyi tähän maailmaan puoli seitsemän jälkeen illalla. Voi uskomatonta.. puoli vuotta, kuin puoli vuosisataa, kuin puoli tuntia. Aika voi olla uskomattoman suhteellista. Aivan kuin se olisi tapahtunut eilen ja toisaalta olisi ollut aina olemassa.

Nyt tuo puolivuosikkaani on iloinen ja nauravainen, useimmiten hyväntuulinen, äärimmäisen kiinnostunut ympäristöstään. Nousee suorien käsien varaan ja kääntyy melkein korkkiruuvina navan ympäri. Saattaa liikkua vahingossa metrin tai parinkin, yrittää nousta konttausasentoon. Kikattelee ja höpöttelee. Syö pääasiassa vielä äidinmaitoa, mutta on maistellut jo banaania ja omenaa ja mangoa, puuroa ja perunaa, parsakaaliakin. Ihana kultani.

Pöksyt

2010-10-25T16:22:00.002+03:00

Vaippojen ompelun välissä ompelin Potulle pöksyt. Mallin nappasin vastikään ostamistamme (erään ruotsalaisen kotikutsuja järjestävän yrityksen) housuista. Housujen kaava vaikutti niin yksinkertaisen näppärältä ilman sivusaumoja, että kaivelin kaappien kätköistä omat alesta aivanliianisoina ostetut ruskeat velourhousut ja leikkelin palasiksi. Housut on siis ommeltu ilman sivusaumaa vaikkakin näissä housuissa sivusauma muodostuu alkuperäisten housujen sivusaumasta. Kumpparit lahkeensuihin, resori vyötärölle, nopeaa ja lopputulos on kiva.

Valkeana päivänä

2010-10-23T11:07:00.004+03:00

Minusta on tullut aivan hölmö kahvinlipittelijä. Hölmö siksi, että juon kahvia jo useamman kerran päivässä, vaikka pitäisin enemmän teestä. En ymmärrä.

Miehelle valmistui sukat. Näitä teen tilauksesta. Tällä kertaa tilauksessa olivat kivat kotisukat, jotka eivät olisi niin pitkiä. Meinasin lampsia suoraa päätä lankakauppaan, kunnes muistin, että taitaa villalankoja olla komerossakin... onneksi muistin. Värillä kun ei ollut väliä, niin sainpahan vajutettua varastolankojen määrää edes yksien sukkien verran. Lattian rajassa alkaa ollakin jo pikkaisen vilpoista. Itsellekin voisi tehdä sukat. Ei niitä koskaan ole liikaa. Viime yönä satoi joka paikan valkoiseksi.

3 1/2 puikoilla
1 ja 2 kerros oikein
3 ja 4 kerros 1o 2n
7 veljestä raitalankaa

Malttamaton

2010-10-18T14:58:00.005+03:00

Enhän minä millään malta olla vilauttamatta kuvaa meidän ihanista tapeteista. Vihdoinkin kaikki seinällä! Koko koti on aivan eri näköinen. Ikkunoista näkyvät maisematkin näyttävät erilaisilta!

Tapettitehdas Pihlgren & Ritola

Huminassa

2010-10-10T19:48:00.006+03:00

En ole tainnut kertoakaan, että meidän kotimme sai uuden nimen. Humina. Paikka on peltojen keskellä ja siellä tuulee lähes aina. Siitä nimi. Tänään tuuli vaakatasossa räntää. Sisällä tuntui lämpimältä. Ihanan lämpimältä.

Tällä viikolla pääosassa oli lattiat. Emme hioneet itse, mutta öljyvahan levittelimme omatoimisesti. Ihanaa kun on puhtaat lattiat (jopa komerossa asti), niin puhtaat, että päiväunetkin onnistuvat lattialla. Tapeteeraus tapahtuu vihdoin ensi viikolla Suunnitellusta poiketen se viivästyi jo pari viikkoa. Mutta nyt kaikki odottaa valmiina huomista.

Kirsikkapalkinto

2010-10-07T20:15:00.004+03:00

Kate ojensi minulle tämän kauniin palkinnon ja kerrankin päätin kaivella sen verran aikaa, että ehdin ottaa tällaiseen osaa.

Tällaisilla ohjeilla palkinto etenee

1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you
2. List 3 things you love
3. Show a picture you love and explain why

1. Rakastettavia ja inspiroivia blogeja on paljon. Ajattelin antaa palkintoa eteenpäin viidelle bloggaavalle äidille, joiden vauvat ovat syntyneet tänä vuonna kuten meidän tyllerömme. Sivuutaanhan tässä rakastettavien asioiden aihepiiriäkin.. Ja toimiihan sekin jonkinlaisena inspiraation ja vertaistuen antajana, kun saa lukea muiden vauvalaisten elämästä.

Mäkitupa
divine idylle
Nurjat
Villapata kiehuu
Koirankarvan kerääjä

2. Kolme asiaa joita rakastan. Jos jätetään itsestäänselvyydet pois ja tarkastellaan jotain yllättävämpää niin... (no ehkä rakastaa on hiukan voimakas ilmaisu varsinkin suomennettuna mutta..) ..tällaiset tuli tänään tällä hetkellä mieleen.

Päiväunet. Ihanaa. Viime aikoina huomattavasti harvinaistunut herkku.

Lomakkeet. Oi mää niin tykkään täyttää kaikenlaisia lomakkeita. Joskus täyttelen lehdentilauslomakkeita ihan vain siitä ilosta että saan täyttää niitä, vaikken eteenpäin lähettäisikään. (Niin ja joskus täyttelen niitä kaikenlaisilla keksityillä nimillä :D)

Tähtitaivas. Nuorempana yritin opetella tähtikuvioitakin tuntemaan, mutta ihan niin pitkälle innostus ei riittänyt. Mutta kirkas taivas, yö ja tähdet, kaukana katulamppujen loisteesta taivaalla avautuu ihan oma maailmansa.. :) Meidän uusi oma koti on aivan loistokas tähtienkatseluun (meinasin kirjoittaa -kasteluun ;D). Vielä joskus kääriydymme makuupusseihimme keskellä talvea ja makaamme naama kohti taivasta. Ehkä silloin voi nähdä jotain mitä muulloin ei näe?

3. Kuva jota rakastan. Ensimmäisenä tuli mieleen tämä. Tässä tyttö on niin itsensä näköinen. Ja suloinen, ihana. Valokuvausteknisesti kuva ei ole mitenkään erityinen, mutta sitäpä tässä ei kaivattukaan. Kuva on minulla kännykässä taustakuvana enkä vielä ole kertaakaan voinut hymyilemättä katsoa tuota kuvaa. Onhan niitä muitakin kuvia olemassa, mutta nyt tuntui siltä, että tämä on oikein erityinen.

Pöllö istui puussa

2010-10-05T11:50:00.003+03:00

Teki mieli ommella jotain Potulle. Ei sillä ettäkö aikaa moisiin hommiin hirveästi olisi, mutta pikkuisen kerrassaan edeten jotain valmistuukin. Sen on muuten saanut nykyisessä elämän tilanteessa opetella, ettei valmista voi rytkäyttää yhdellä kertaa. On ollut pakko totutella siihen, että ompelus saattaa jäädä aivan kesken (vaikka kesken saumankin ompelun!) ja jatkamisen hetki voi tulla vasta seuraavana päivänä (tai seuraavalla viikolla..) Aikaisemmin oli hyvin tyypillistä, että jos aloin jotain ompelemaan, oli lähes pakko saada se valmiiksi saman tien. Tämän seurauksena muistan joskus viettäneeni hyvin tuskaisiakin hetkiä ompelukoneen ääressä, keskellä yötä, kiukkuisena ähräten ja kiroten.. Loppuen lopuksi tämä keskeneräisyyden sietäminen ei edes ole niin hankalaa. Täytyy vain antaa itselleen lupa todeta, "siinä se nyt rytköttää keskellä keittiön pöytää, nuppineulat langat kaikki levällänsä, jatkan kun ehdin, olkoot siinä." Tämä haalariprosessi vei aikaa noin viikon. (Tosin ompeluvehkeet rytköttää edelleen keittiössä, muutama vaippa pitäisi saada valmiiksi.. pitäisi vaan päästä vauhtiin..)

Ompelin tyttärelle siis haalarin, sellaisen välikausihaalarin. Sille tuntui olevan eniten tarvetta. Kevyelle toppahaalarille, kun ei ole vielä pakkasta, mutta kuitenkin jo kylmä. Päällikangas on ihan silkkaa ohkaista puuvillaa. Ei siis todellakaan mitään hiekkalaatikkokamaa, mutta oikein passeli tuollaiselle vaunuissa pötköttelevälle. Tikkivuori, lisänä huppu, hihansuihin resorit ja valmista tuli.

Kangas Who's hoot? Tiritomista
Kaava Suuri Käsityölehti 09/2008
(muokkasin haalarin kaavasta noin 70cm)
hupun kaava SK 03/2009
Tikkivuori ja resorit lähikangaskaupasta

Pökköä pesään

2010-10-04T17:44:00.004+03:00

Kuva on huono, kännykällä otettu, mutta fiilis on niin tärkeä, että laitan tämän tännekin. Miten voikaan tuntua kuin olisi taas askeleen lähempänä muuttoa, kun uuteen takkaan laitetaan ensimmäistä kertaa tulet! Muitakin näyttämisen arvoisia muutoksia on tapahtunut, mutta niistä sitten paremmalla ajalla..

Kurkistus

2010-09-24T23:56:00.005+03:00

Kurkistus kotiprojektiin.

Valmista pintaa, keskeneräistä pintaa. Onnistumisia, pari takapakkia. Likainen kahvinkeitin (ei oma). Listoja (puisia ja paperisia). Eristeasioita. Uuden ihastelua. Vieläkin vähän maalaamista. Muurari muuraa. Maanantaina tulee tapettimies. Ja sitten lattianhiojamies. Voiton puolella jo ollaan, voisi sanoa. Mutta kuinkahan suuri lasku tulee sähköyritykseltä?

Sukkasillaan

2010-09-06T22:09:00.004+03:00

Ennen Potun syntymää saimme lainaan hyvästi ja paljosti vauvan vaatteita. Erityisesti erilaisia sukkasia ja pipomyssäköitä on valtaisat määrät. Mutta villaisia? Ei lainkaan. Tuli kylmä ja viileät varpaat. Tekaisin valmiiksi jo keväällä aloitetut palmikkoiset sukat sekä supervauvan polvisukat.

Palmikkosukat by Drops design
Puikot 2 1/2 ja 3
Lanka Grignasco flavia baby

Supervauvan polvisukat
Puikot 2 1/2 ja 3
Lanett sekä Grignasco flavia baby

Viimeinen kuva paljastakoon, missä supersukat on todella kuvattu. Vaipanvaihdon lomassa raksalla (missäpä muuallakaan..)

Maalaishäissä

2010-08-09T23:41:00.002+03:00

Maalaishäihin tehtiin mekko ja tehtiin myssy. Kuumuutta oli ilmassa ja ensin lähtivät sukkahousut, sitten myssy ja lopulta koko mekko. Hikisimmät vauvelit esiintyivät pelkissä vaipoissa jo vihkimisen aikaan. Pottu jaksoi sinnitellä hepeneissään melkein kakun leikkaamiseen saakka. Mutta sanonpa vaan, että ei ole kylmä paikka tuo navetan ylinen, peltikaton alla, hellepäivänä, tuulenvirekään ei käynyt.. Mutta häät olivat ihanat!

Testihattu

2010-07-31T12:10:00.003+03:00

Osallistumme viikon päästä häihin, joiden teemana on "vanhan ajan maalaishäät". Pukeutuminen teeman mukaisesti ei tietenkään ole pakollista, mutta se on sallittua ja jopa suotavaa. Ja mehän pukeudumme tietysti erittäin mieluusti! Tekaisin Potulle testimielessä lipallisen hattumyssykän. Myssäkkään ei ollut varsinaisia kaavoja, joten halusin testata kokoa ja muotoa ensin. Ihan hyvä tuli yhdistämällä suorakulmion muotoinen kappale lippaan. Niskaan tulevaan reunaan laitoin kuminauhan. Helppo toteutus, mutta ihan toimiva. Varsinkin tähän höpöhöpö tarkoitukseen. Näytän kuvia lopullisista tuotoksista sitten häiden jälkeen.

Ajankulua

2010-07-26T23:55:00.005+03:00

Ajattelin vain, että olisi kiva kirjoittaa tännekin. Mutta kun ei oikein ole nykyisin enää niitä käsitöitäkään esiteltävänä. Ehkä pitäisi perustaa sellainen remonttiblogi. Jos vain olisi aikaa...

Päivät etenevät hurjaa vauhtia, kun Pottukin on jo kolmen kuukauden. Ei enää mikään pikkunykerö, vaan maailmasta kiinnostunut pikkukansalainen! Onneksi silti vielä tiukasti äidissä kiinni..

Heinäkuukin jo loppuu. Kuinka monta kuukautta ehtii loppuunsa ennen kuin pääsemme muuttamaan takaisin kotiin? Toivottavasti ei sentään vuosi ehdi loppuunsa. Hikikin tuntuu valuvan vuolaammin täällä pienessä kaksiossa. Olisi ihanaa päästä kotiin.

Tilkut

2010-07-05T14:40:00.006+03:00

Tilkuista tuli täkki vauvalle. Elämäni toinen tilkkutäkki. Tämä on tehty ihan oikeastikin tilkuista, kaikista niistä jämäkangaspaloista, joita jostain syystä olin kangaslaatikossa säästellyt. Sieltä löytyy hiukan vihkiäismekkoa, Hetan mekkoa, nuken mekkoa, serkkupojan tilkkutäkkiä ja puikkopussukkaa, takkiakin.. kaikenlaisia. Taustakankaan ostin Marimekon poistolaarista.

Käsinkirjailtuja kuvioita ja applikaatioita tein pitkin kevättä, kun Pottu odotteli vielä kiltisti masussa. Käsin tekeminen olikin itseasiassa aika mukavaa, kun ei ollut suuria suunnitelmia eikä tekemisen kanssa ollut kiirusta. Kuvia syntyi vähän sitä mukaa, mikä kulloisenkin päivän fiilis sattui olemaan. Viimeisin kirjailu, tyttösen nimi ja syntymätiedot, tekaisin toki vasta valmiiseen täkkiin. Kokoa täkillä on 90x110cm, joten mahtuu siinä yksi tuollainen pullapitkon kokoinen vauva köllöttelemään.

Alunperin aikomus oli tikata täkin puolet toisiinsa ompelukoneella. Ensimmäisten tikkien jälkeen päätin kuitenkin unohtaa moisen ja tikutella homman ihan käsipelillä. Tarvihteis nimittäin hiukan enemmän aikaa paneutua tuohon ompelukoneella tikkaamisen maailmaan ennenkuin saisin sellaista jälkeä aikaiseksi, että kehtaisin sitä itse katsella. Ihan valtaisa homma ei tuo käsin ompeleminen ollut, sillä tein tikkauksia aika harvaan. Neliöpalojen kulmista löytyy raksit, joiden ompeluun liittyy ihana muistokin.. :) Niitä rakseja tein nimittäin vapun aatonaattona samaan tahtiin lievien supistelujen kanssa. Tuolloin en vielä tiennyt, että seuraavana aamuna se onkin sitten menoa.. Kun palasimme sairaalasta, täkki odotti olohuoneen pöydällä keskeneräisenä. Siirsin sen varovaisesti taitellen syrjään odottamaan sopivaa jatkamisen hetkeä. Aika tarkasti kahdeksan viikkoa kului ennenkuin pystyin tarttumaan täkkiin uudelleen käsiksi. Mutta nyt se on valmis! Ja tytär alkaakin olla juuri sen ikäinen, että viihtyy pieniä hetkiä täkin päällä köllötellen.

Vilja Kulta Aliina

2010-06-29T13:27:00.003+03:00

Ohje Tytön unikkomekko (muutokset näkyvissä täällä)
Lanka Sublime cashmere merino silk väri 0108
Puikot 3
Menekki noin 120g

Pipon ohje täällä
Vastasyntyneelle piposta tuli sopiva 84 silmukalla

Tyttäremme sai sunnuntaina nimen. Kastejuhlaan ehdin neuloa vihreän kukkamekon ja siihen mätsäävän hatun. Kyseisenlaisia mekkoja olen neulonut jo aiemminkin ja malli oli sopivan helppo tämänhetkiseen elämäntilanteeseen. Isoin osa mekosta neuloutui automatkoilla, jolloin mitään muuta tärkeämpää ei oikeastaan voinut tehdä. (Ja automatkojahan on ollut ihan kiitettävästi, kun olemme kulkeneet remonttityömaan, kodin ja lähikaupungin rautakauppojen väliä...) Kuvissa näkyvä keltainen neuletakki on siskon lasten vaatevarastojen perua, käsinneulottu ja erittäin kaunis sekin.

Kesäpukeutuminen

2010-06-22T13:56:00.002+03:00

Kesäpukeutuminen tuntuu yllättävän haasteelliselta. Välillä mittarissa on vain viisitoista astetta, ilma tuntuu viileältä ja lapsenkin pukee paksumpaan haalariin. Aurinko saattaa kuitenkin paistaa ja riippuen siitä, kulkeeko varjoissa vai auringossa, lämpötila on hyvinkin erilainen. Ja vaunujen sisälämpötila saattaa olla vielä jotain aivan muuta kuin ulkolämpötila.. puhumattakaan lämpötilasta auton sisällä... Ja ei tuollaista vastasyntynyttä vielä viitsisi aivan ihopaljaanakaan pitää (on niitä itikoitakin aivan käsittämättömän paljon). No, vielä ei tylleröinen näytä paistuneen saatika paleltuneen, joten kaite se pärjäilee vaikkei äiti niin aina osaisi oikeaa vaatetta laittaa. Tämän villatakin Pottu sai lahjaksi Kaisalta ja se onkin oikein mukava pukea päällä näillä keleillä. Sopivan vilpoinen, mutta kuitenkin lämmin. Kiitos Kaisa!

Pöllö HUU

2010-06-18T22:10:00.003+03:00

Laps huutaa ja äiti se vaan ottaa kuvia !

Sampsukasta tilaamastani pöllöfroteesta valmistui nopskasti potkupuku. Nyt ymmärrän miksi tämän mallisia vaatteita on alettu tehdä vauvoille: ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia valmistaa, jotta tällainenkin syöttöjenvälissäompelu onnistuu! Äitiyshormonit ovat sitäpaitsi saaneet pääni niin hataraksi, ettei mikään geometrisempi ompelusuoritus varmaan edes onnistuisi. Tässäkin oli ihan tarpeeksi... Eipä sillä, että lapseni olisi mitään vaatteita edes tarvinnut. Siskoilta ja serkuilta ja tutuilta olemme saaneet lainavaatteita oikein kiitettävän määrän. Kiva oli silti tehdä jotain pientä itsekin!

Kaavat jäljensin yhdestä hyllystä löytyvästä Tutan haalarista. Painoneppareita kokeilin ensimmäistä kertaa ja olen lopputulokseen tyytyväinen. Käytännön pakosta (muita sopivia värejä ei ollut) valitsin valkoisen resorin, mikä näin jälkikäteen katseltuna vaikuttaa oikein hyvältä vaihtoehdolta, on vähän kevyemmän värinen tuolle tyttölöiselle :)

Paluu

2010-06-16T20:38:00.003+03:00

Tänään on oikeastaan ensimmäinen päivä, kun olen ehtinyt, jaksanut ja ennenkaikkea halunnut tehdä käsitöitä. Siis Potun syntymän jälkeen. Olen minä pitkillä automatkoilla hiukan neulonut aiemminkin. Tänään olen kuitenkin Potun unosien aikoina ehtinyt jo leikkelemään kankaitakin sekä neulomaan hiukan. Neulomuksen olisi tarkoitus valmistua ristiäisiin mennessä, joita vietämme juhannuksen jälkeen sunnuntaina. Pottusella on ikää jo yli kuusi viikkoa ja tyttö kasvaa ihan mahottomasti niinkuin nyt tuollaisen kuuluukin. Neljän viikon neuvolassa neuvolantäti kirjoitti neuvolakorttiin "hymytyttö". Ja sellainenhan se onkin, hymyilevä ja enimmäkseen tyytyväinen tyllerö. Nukkuu kädet levällään. Ihana (vieläkin!).

Tuijotellen

2010-05-31T21:02:00.002+03:00

Meillä voidaan oikein hienosti. Elämässä alkaa olla rytmi, päivissä oma tahti. Pää alkaa seljetä, pystyy tekemään muutakin kuin tuijottelemaan vauvan napaa. Vaikka sehän tietysti on kaikista parasta.. tuijotella vauvaa.. Ja pikkuhiljaa sieltä on alettu tuijottelemaan takaisinkin. Ihanaa.

Äitienpäivänä

2010-05-09T21:45:00.003+03:00

Kaunis tyttäremme syntyi täsmällisesti 30.04.2010.

Täällä on tänään vietetty äitienpäivää ihmeellisissä ja epätodellisissa tunnelmissa. Juhlapäivä sattui omalle kohdalle sen verran nopeasti, etten ole tänään oikein tiennyt miten päin pitäisi olla. Sen verran olen väsymykseltä ja hormonihöyryiltä ehtinyt kuitenkin tajuta, että on ihanaa olla äiti.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille :)!

Ruoste

2010-04-26T17:50:00.004+03:00

Lanka Grignasco Flavia Baby
Puikot 2 ja 2 1/2
Menekki noin 30g
Ohje Lanett klassikot -lehtinen

Tämän piposen mallia kehuttiin edellisessä kohteessa hyväksi, joten toteutin sen ihanasta ruosteen väristä Potulle. Lanka on Tallinnasta haalittua ihanaa Grignascon vauvalankaa, jota olen käyttänyt lukuiset kerrat aikaisemminkin. Mitään isompaa villaista neuletta en Potulle olekaan neulonut, sillä läheisiltä ihanilta ihmisiltä olen saanut lainaan villaneuleita, joilla aikoinaan olen lahjonut heitä. Tämä pipo olisi pari siskoltani lainassa olevalle haalarille, jonka värimaailma on lähellä näitä neljän vuoden takaisia neuleita.

Laskettuaika on perjantaina. Olotila on vielä ihan hyvä, varsinkin, kun ei tarvitse huolehtia juuri muista kuin itsestään. Mutta eipä tässä ole voinut kuin naureskella tälle elämän hullunkurisuudelle... Kotimme suurremontti alkoi nimittäin tänään. Jos sitä hiukan osaisi suunnitella ja organisoida tätä elämää, olisihan sitä voinut aloittaa remontin vaikka eri viikolla kuin esikoisen laskettuaika.. :) Mutta onpahan ainakin muutakin ajateltavaa kuin odotella synnytyksen alkamista. Käytännössä olemme hoitaneet elämämme niin, että muutimme jo useampi viikko sitten evakkoon remontin alta. Remonttia myös pääosin hoitavat ulkopuoliset työntekijät, joten oma aika ei sikäli kulu ainoastaan työmaalla. Remonttiuutisista voinette varmastikin päätellä, että talven yli kestäneen koeasumisen jälkeen maaseudun vetovoima voitti, ja päätimme aloittaa talon kunnostamisen. Toivotaan, että ulkopuolisen työvoiman turvin mittava remontti myös valmistuisi kohtuullisella aikataululla.

Keltaista

2010-04-19T15:17:00.004+03:00

Kerrankin tein kirppikseltä ihania löytöjä!

Näistä froteeihanuuksista maksoin yhteensä euron. Sattumaa on, että keltainen väri on täsmälleen samaa kuin siinä neulomassani takissa.. Samalta reissulta mukaan lähti myös tämä pankin kassi, vaikka tiedän sen olevan aivan superepäkäytännöllinen (ilman olkahihnaa..) Muttakun se oli niin hyvässä kunnossa (ja ihana, puiset kahvatkin!) javaan 1,50€... :D

Tässä viimeiset pikkukoon kestovaipat. Molemmat täyttöaukollisia taskuvaippoja.

Kaavoina molemmissa
Kestovaippainfon FuzziBunz-kaava (hiukkasen uudelleen kaavoitettuna)
Materiaalina
Pöllönen Br PUL kosteussulkukangas
kuivaliinakankaana mikrofleece
Finnskogen Br PUL kosteussulkukangas
kuivaliinakankaana onteloneulos

Kangasostokset tehty
http://www.kotimaenpuoti.fi/
http://www.kangastukku.com/
http://www.kestovaippakauppa.com/

Surrur

2010-04-14T00:49:00.005+03:00

Muistaako kummitäti tämän? Olen nimittäin lähes varma, että olen saanut kuvan hiiren joskus aikoinaan sinulta. Viimeisimmän muuttorumban yhteydessä hiiri löytyi (ihmeellistä, että se on vielä tallessa!) ja pääsi arvoiselleen paikalle. Ja niin.. sattumalta löysin muuten myös erään 5-vuotislahjaksi saamani tyynyliinan, joka on myös samaisen kummin tekemä. Täytyykin muistaa esitellä se täällä joskus.. tyynyliinassa on nimittäin lammas ja se on toiminut inspiraation lähteenä muutenkin...

Serkkuni antoi lainaksi ihanan korisängyn Potulle ensisängyksi. Kori on ihana ja muutenkin on hienoa, ettei vielä tarvitse pyöritellä nurkissa isompaa sänkyä. Korin siirtää tarpeen mukaan vaikka huoneesta toiseen. Kuvan uudet päälliset tekaisin korille eilen. Ensin meinasin lähteä tutkimaan kangaskauppojen valikoimia, mutta omiin varastoihin kurkkaaminen kannatti. Sen verran on vuosien aikana tullut hamstrattua erilaisia kankaita, että aina sieltä jotain löytyy... (Tosin huomenna on vuorossa kangaskauppareissu kaikesta huolimatta.. eräs projekti kaipailee kankaita ja kun mennään tuonne Isompaan kaupunkiin niin pitää samalla käydä ostoksilla..)

Nämä sisävaipat olen ommellut kevään mittaan kokonaan kierrätysmateriaaleista, kirppissaaliita siis. Jokaisessa vaipassa on parikerrosta froteepyyhettä imuna. Tämän lisäksi jätin kuitenkin myös täyttöaukon lisäimujen laittamista varten (en vielä tiedä miten fiksu ratkaisu käytönnössä, mutta kassellaan..) Tällaisen sisävaipan päälle on siis tarkoitus pukea kosteussuluksi joko neulottu villahousu tai äitiyspakkauksestakin löytyvä kuorivaippa.

Kaavoina

Kestovaippayhdistyksen ilmaiskaava
Kestovaippainfon FuzziBunz-kaava (jota kaavoitin hiukan uudelleen uudemman Fuzzin mallin mukaiseksi)
Suuri Käsityölehti 01/2008
Materiaaleina
Vasemman puoleisista löytyy Marimekon flanellia, oikeanpuoleiset ovat trikookangasta. Sisäpuolena kaikissa fleece.

Katsastus

2010-04-09T22:58:00.000+03:00

Oli viimeinen ultraääni ja lääkärikäynti. Uusi lääkäri. (Mies.) Vieläkin kiukuttaa, kun muistelee koko tapahtumaa. Olo oli kuin autolla katsastuksessa. Ei autolle tarvitse kertoa, mitä milloinkin tutkitaan, mitä päätelmiä tutkimuksista tehdään. Ja tilanteessa ei osaa oikein kysyäkään. Vasta jälkikäteen tulee mieleen, että olisi ollut oikeus vaatia jonkinlainen vastaus, jos ei muuten. Mutta tilanteessa sitä jotenkin liikaa luottaa lääkäriin. Että hän kyllä osaa selittelemättäkin. Ja olin minä uudesta tilanteesta sen verran hämmentynytkin, ettei kysymysten esittäminen tullut mieleen. Mutta kyllä lääkäriltäkin voisi edellyttää jonkinlaisia sosiaalisia taitoja. Että muminan ja mutinan sijaan saisi edes pari selventävää lausetta. Tai että edes esittelisi itsensä! No, kyllä se tärkein kuitenkin selvisi. Pottu voi erinomaisesti ja on asemoitunut hyvin synnytystä ajatellen. Kokoa on jo huimat yli kolme kiloa, mikä on tietenkin hienoa, sillä puuttuvan napanuoravaltimon takia kasvua on seurattu tarkemmin koko raskauden ajan. Mutta muuten tekisi mieli unohtaa koko reissu... kun alkaa vain sapettaa, kun sitä miettii.

Villapöpät Ullasta
Kaksinkertainen hahtuva
Puikot 4 1/2

Vauvan vaippahousut (Moda 4/2009)
Lanka Freedom spirit
Puikot 4
(Yksi kerällinen riitti niukin naukin.)

Kuvausalustana kymmenen metriä sideharsokangasta, jonka sain lahjaksi siskoltani, joka myös oli saanut harsot lahjaksi. Jospa minä pääsisin säkillisen kanssa niin pitkälle, että leikkaisin ja ompelisin...

Neljä viikkoa vappuun ja ensimmäinen neule Potulle

2010-04-04T13:42:00.004+03:00

Drops jacket in garter
Lanka Sandes Garn Lanett
Puikot 3
Menekki 100g

Oh! Baby baby booties
Lanka Sandnes Garn Lanett
Puikot 3
Menekki vähäsen

Äitiyslomalla. Hemoglobiini on alhainen ja olen väsynyt, mutta fyysisesti jaksan päivät todella hyvin. Iltaisin alkaa jo painaa, varsinkin, jos päivä on ollut ohjelmaa täynnä. Särkee jalkoja tai selkää... tai mahaa... tai Pottu tunkee itseään mahanahkojen läpi.. tai rintaan päin. Toissapäivänä tosin kuulin, että Potun raajan tunkeutumisen aiheuttava kiristävä tunne onkin todennäköisesti supistus. Totesin, että aijaa, sitäkö se on. Neuvolantädille olenkin koko ajan vastannut, että en minä tiedä supisteleeko.. kun en minä tiedä miltä se tuntuu. Ihmeellistä on myös se, että yöt ovat pahimpia, vaikka luulisi, että lepoasento tekisi hyvää! Mutta öisin mahaa/selkää/jalkoja alkaa särkeä eniten. Yritän tunkea tyynyjä jalkojen alle, mahan alle... mutta herään monta kertaa yössä siihen, että koskee. Ja herään kääntämään kylkeä. Jostain syystä pelkkä kääntyminen tuottaa öisin suurta tuskaa. Tuntuu kuin vatsassa ja selässä ei olisi lainkaan lihaksia, joilla itsensä kääntää. Ähisen ja puhisen ääneen kuin vanha ukko. Olo on valtava. Mutta jos oikea, sopiva asento löytyy, ei pahalta tunnukaan missään. Sitäpaitsi tiedän olevani onnellisessa asemassa sikäli, että särkyily ei vaikuta nukkumiseeni, ei pidä minua valveilla. Vaikka heräisin kymmenen kertaa yössä, vaivun uneen yleensä hyvin nopeasti takaisin. Ja osaan nukkua samaan malliin kuin ennenkin - vaikka puolille päivin, jos muu elämä sen sallii. Ja tiedän olevani onnellisessa asemassa myös sikäli, että raskausajan ns. vaivani ovat oikeastaan kaikki tässä. Hyvinkin pientä siis verrattuna moniin moniin muihin tarinoihin, joita olen kuullut. No... oikeastaan minun ei pitänyt kirjoittaa tästä, vaan kokonaan toisesta asiasta, mutta se jääköön nyt ensi kertaan.

Toive

2010-03-20T20:54:00.002+02:00

Kummityttö sai 11-vuotissyntymäpäivälahjaksi lahjakortin, joka oikeutti yhteen vapaavalintaiseen neuleeseen. Parissa päivässä saapui tekstiviestitse kuva toiveiden mallista ja siitä vierähti viikkonen, että sain tikuteltua tämän valmiiksi. Pipojen neulominen varsinkin lahjaksi on aina ollut haasteellista.. Piposta kun pitäisi saada varsin täsmällisesti istuva, jotta se näyttäisi hyvältä. Esimerkiksi lapaset tai sukat antavat paljon enemmän anteeksi. Toivottavasti tämä pipo istuu käyttäjänsä päähän.

Malli oma
100s aloituksessa. Käännetty reuna. 40krs sileää jonka jälkeen kavennukset viidessä kohdassa joka kerroksella. Yhden raidan korkeus 10krs.
Lanka Gjestal Janne
Menekki 100g
Puikot 4

Pipon alta pilkistää Nuoren äidin kirja, jonka löysin asuttamastamme mummolasta pakatessani mummon vanhoja tavaroita. Kirjan on kirjoittanut Armas Ruotsalainen ja ainakin painosmäärästä päätellen se on aikanaan tainnut olla suosittu opus. Löytämäni kappale on vuodelta 1946. Oma raskaus on nyt jo lukemissa 34+1. Voin siis hyvin täsmällisesti kertoa, että vappuaattoon on aikaa enää kuusi viikkoa :). Ruotsalaisen opuksen kanssa en selailua pidemmälle ole vielä päässyt. Mielenkiintoista on kuitenkin tarkastella, kuinka äitejä on äitiyteen opastettu yli kuusikymmentä vuotta sitten. Monet asiat ovat ihme kyllä säilyneet muuttumattomina, mutta aika hauskojakin huomioita tuosta kirjasta löytyy.. Synnytykseen valmistautuminen ja itse synnytys on kirjassa sivuutettu yhdellä aukeamalla. Mikäpäs siinä.. ehkäpä kirjan tekijä on ajatellut synnytyksestä samoin, kuin itse olen pyrkinyt asiasta ajattelemaan: Luonto hoitakoon sen parhaaksi katsomallaan tavalla ja jos ei luonto hoida niin sitten ammattilaiset hoitakoot. Mitäpä siitä sen enempää kirjoittelemaan.

Keltaiset sukat

2010-03-05T13:30:00.002+02:00

Lanka Gjestal Maija
Puikot 2½
Menekki 100g
Pintaneule 1 & 2 krs: kaikki oikein 3 & 4 krs: *1o 2n*

Pitkästä aikaa neuloin itselleni sukat. Ihastuin Maikin kontissa näkemääni pintaneuleeseen jo syksyllä. Joululahjaksi neuloutui kyseisellä mallilla jo yhdet sukat, joita ei täällä blogissa olekaan esitelty, ja jo tuolloin päätin tehdä itsellenikin vastaavat. Ihana sinapinkeltainen Maija huuteli eräänä päivänä lankakaupan hyllyssä haluavansa sukiksi ja siitä se sitten lähti. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytin Maijaa ja vaikuttaa ihan mukavalta neulottavalta ainakin sukkiin.

Kuvausmallina Helka.

Askel kestoihin

2010-03-01T15:03:00.004+02:00

Otin ensimmäisen askeleeni kohti kestovaippoja itselleni helpoimmalta tuntuneella tavalla. Tilasin Kestovaippakaupasta palasen kosteussulkukangasta ja toisen palasen kuivaliinakangasta. Ompelin testiksi kolmella eri kestovaipan kaavalla yhteensä viisi kappaletta taskuvaippoja. Vaihtoehtoja tässä kestomaailmassa näyttäisi olevan tarjolla niin kankaiden, kaavojen, mallien ja materiaalien osalta niin paljon, että koin parhaaksi ratkaisuksi vain tehdä Jotain. Kokeillaan sitten aluksi niitä ja katsellaan mitä siitä tulee... Tarkoitus olisi ommella lisääkin vaippoja. Tilaan varmaankin vielä tuollaisia parempia materiaaleja taskuvaippoja varten, mutta lisäksi ajattelin ommella jokusen sisävaipan kierrätysmateriaaleista.

Aluksi meni muuten tovi, että alkoi tämä termistö olla hallussa.. Nyt, jos jotakuta kiinnostaa kestovaippojen anatomia, kannattaa katsella lisätietoja esimerkiksi näistä lähteistä, jotka olivat itselleni suureksi avuksi.

Kaavat
vasemmalla Kestovaippainfon FuzziBunz -kaava
toinen vasemmalta Kestovaippayhdistyksen ilmaiskaava
loput kolme Suuri Käsityölehti 01/2008
Materiaaleina
BR PUL Sienet ja siilit 50cm
valkoinen onteloneulos 50cm
elastaaninauha
tarranauha

Kaikenlaisia kokemuksia erilaisista kaavoista ja materiaaleista otan mielelläni vastaan!

Erityisesti pohdintaa tällä hetkellä aiheuttaa tuo imujen ompeleminen.. Ompelua odottaa sekä uusi hamppufleecekangas että vanhat pyyhefroteet. Saumurin temppuilun johdosta en vain vielä ole ehtinyt päästä vauhtiin, joten suosituksia saa antaa! En oikein osaa päättää pitäisikö tehdä isompia taitettavia kaitaleita vai valmiiksi kerroksiksi ommeltuja imuja... vai jotain siltä väliltä. Minkälaiset kestovaippaimut sinä olet kokenut käytännöllisimmiksi?

Voitto

2010-02-19T22:41:00.004+02:00

Anteeksi.
Jollain tapaa tämä pääsi unohtumaan.
Itse arvonta päättyi jo yli pari viikkoa sitten, ja aikarajoissa osallistuneita oli kommenteissa 66 kappaletta. Juuri suorittamani arvonnan perusteella voittaja on tällä kertaa kommentti nro 24 eli

Tikkuritehtaan Amelie

Laitoin sinulle viestiä Ravelryn kautta. Onneksi olkoon :)

Tänään vietellään Pikku-Potun kanssa kolmekymppisiä.. :) Hui, miten aika kuluu nopeasti!

Tilaussukat

2010-02-14T16:29:00.004+02:00

Ihana päivä. Ihana aurinko. Ihanaa laskiaista ja ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Miehellä on kahdet pitkävartiset sukat. Toiset on neulottu ensimmäisenä seurustelusyksynä toivevärien mukaan. Toiset neuloutuivat vuosi sitten joululahjaksi. Maalle muutto ja kulunut talvi on vaikuttanut pukeutumistottumuksiin sen verran, että pitkävartisille sukille on ollut enemmänkin käyttöä. Sainkin joulun jälkeen tilauksen kolmansia pitkiä sukkia varten. Etsittyäni turhaan marketeista sopivan väristä seiskaveikkaa, oli mies oma-alotteisesti käynyt ostamassa langat läheisestä lankakaupasta ihan itse. (Pikkasen tuli tästä murahdettua: osa neulomisen ilostahan on siinä, kun saa itse hypistellä ja valkata niitä lankoja siellä lankakaupassa.. miten se ei voinut sitä tajuta! Mutta hyvät värit oli valinnut, kun ovat minunkin mieleen.. Ja onpahan langan paksuuskin sitten käyttäjän itsensä valitsema.. joten annoin anteeksi.. tämän kerran :D) Määrän olivat lankakauppiaan kanssa kuitenkin arvioineet vähän metsään, ja sain käydä uusintareissulla ostamassa kerälliset lisää.

Lanka Gjestal Janne
Menekki 150g ruskeaa ja 150g ruosteenpunaista
Puikot 3½
Ohje takaraivosta

Kavennukset tein pohkeeseen jokaisen raidan alussa eli joka kuudes kerros -2 silmukkaa. Silmukoita aloituksessa oli 68s ja ennen kantapäätä 48s. Erityistoiveena miehen saapassukkiin kuuluvat nuo kenkien päälle vedettävät lärpäkkeet. Ilmeisesti edellisten sukkien käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Näistä sukista tuli ainakin paksut ja lämpimät, erityisesti huopikkaiden sisään kääräistyinä!

Omenaista

2010-01-26T20:36:00.003+02:00

Omppu-huivi by Mari Muinonen
Lanka SandnesGarn Kitten mohair
Menekki ~70g
Mallikerran toistoja 35
Puikot nro 5

Myssyn ohje oma. Aloitussilmukoita muistaakseni 92s ja korkeutta myssyllä ennen kavennuksia ~20cm. Kaksoiskavennukset neljässä kohtaa joka toinen kerros.
Lanka SandnesGarn Kitten mohair
Menekki ~30g
Puikot nro 3

Kovalla pakkasella minäkin pystyn pitämään mohairia. Ehkäpä lämpöominaisuudet menevät siinä vaiheessa kutittavuushaittojen edelle.. en tiedä. Mutta tällainen setti jokatapauksessa neuloutui tämän talven pakkasiin. Itse lanka on ostettu jo monta vuotta sitten, mutta vasta nyt oli niiden aika kuoriutua joksikin. Huivia aloittaessani en jaksanut enkä ehtinyt pohtia eri vaihtoehtoja, joten nappasin toteutettavaksi jo kertaalleen hyväksi havaitun mallin. Ainakin neulominen sujui erittäin nopeasti ja ilman ongelmia. Myssyn inspiraationa toimi tämä Sarah Stanfieldin hattunen, mutta silmukkamäärät ja hatun koko malli muotoutuivat omasta päästä. Ja tietysti neuloessa kävi niin, että jouduin purkamaan jo valmista Omppu-huivia yhteensä viiden kuviokerran verran, jotta myssyyn riitti lanka.. :) Kettukoristeen idea lähti puolestaan eräästä tekeillä olevasta peitosta, johon olen saanut virkkailla vastaavanlaisia pyörylöitä jo enemmänkin...

Ja isot kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille. Suoritan itse arvonnan varmaankin huomenissa.. ehkä.. jos ehdin.. Torstaina lähdemme kuuden päivän mittaiselle reissulle, mutta yritän selvittää voittajan ennen sitä.

Neljävuotias

2010-01-18T12:15:00.001+02:00

Arvonta on päättynyt!

Blogini täyttää tänään jo neljä vuotta. Aika paljon on se.

Olen yhden kerran aikaisemmin järjestänyt arvonnan ja nyt ajattelin tehdä saman. Jättämällä siis kommenttia olet mukana arvonnassa. Palkinnoksi voittajalle lähetän jotain pientä ja kivaa. Samalla voisit kertoa parhaan ja rautaisimman ruoanlaittovinkkisi. Täällä alkaa nimittäin hemoglobiini uhkaavasti laskea Potun kasvatellessa itseään, joten kaikki vinkit otetaan vastaan... Osallistumisaikaa tästä päivästä viikko eteenpäin eli 25. tammikuuta asti.

Ja psst. Myös Parolan asemalla on hienon hieno arvonta.

Vuodenvaihde

2010-01-03T15:29:00.003+02:00

Uudenvuoden vaihde sujui meillä pakkasen naristessa jalkojen alla ja kuutamon valaistessa saunapolun varren. Pakkanen tuntuu kirivän yhä edelleen, mutta siitäkin huolimatta erityisen lämpimät uudenvuodentoivotukset kaikille teille. Ihanaa vuotta 2010!

Sivuprofiili

2009-12-28T11:37:00.004+02:00

Sivuprofiili on viime aikoina alkanut näyttää tältä eivätkä syynä ole yksistään jouluherkut (eivät tosin ole helpottaneetkaan olotilaa lainkaan.. pikemminkin päinvastoin).

Suurta helpotusta olotilaan ovat tuoneet itse tuunaamani housut. Kauppojen valikoimat eivät vastanneet omia mieltymyksiäni, joten saksin vanhoista housuista vyötärön pois (housut olivat jääneet käyttämättömiksi juurikin vyötärönauhan hankaluuden vuoksi) ja ompelin tilalle napakkaa resoria. Tämä osoittautui käytössä niin loistavaksi ratkaisuksi, että olin valmis esittelemään mahaani näin julkisesti. Suosittelen ratkaisua kaikille joita jouluherkut tai muut masun turvottajat vaivaa! Itselläni on jo jonossa useammat vanhat housut, jotka ovat hankaluutensa vuoksi jääneet pitämättömiksi.

Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu yli viikko sitten, jonka jälkeen lunta on satanut ainakin parikymmentä senttiä lisää. Tämän hetkisen lumitilanteen näkeekin tuosta alemmasta kuvasta, josta näkee myös pienen vilahduksen meidän Potusta.. Pottua odotellaan tulevaksi vappuaattona, viikkoja on takana nyt 22.

Sinistä

2009-12-26T17:06:00.002+02:00

Rauhaisaa tapania kaikille blogissani piipahtaville!

Kanerva

2009-12-21T20:43:00.003+02:00

Joululahjaksi neuloutui tänä vuonna kaksi asiaa, joista tässä toinen. Alpakan villasta neulottu vähäsen hienompi takki kesällä syntyneelle kummitytöllemme. Ohje oli yksinkertainen ja helppo (pienen pähkäilyn jälkeen tosin). Ja yleensähän ne yksinkertaiset asiat ovat niitä parhaita. Niin myös nyt. Kiitokset ohjeen toimittamisesta Tiinalle!

Baby sweater on two needles by Elizabeth Zimmermann (Ravelryssa)
Lanka Sandnes Garn Alpakka
Menekki pikkaisen kolmatta kerää (~120g)
Puikot 3,5

En olisi muuten varmaan päätynyt tähän alpakkalankaan, jos lankakaupan värivalikoima ei olisi ollut niin.. noh kapeahko. Halusin vain saada jonkin herkullisen värin enkä mitään lällyä. Sandnesin alpakasta löytyi sitten ihana kanervainen väri ja sopiva langan paksuus. Lopputulos on ihan ok. En ehkä toiste käyttäisi tämän ohjeen kanssa näin pörröistä lankaa, mutta ainakin nyt keskelle pakkasia tämä vaikuttaa ihan kivalle. Saattaa tosin olla, että lahjansaajalle takki on sopiva vasta myöhemmin keväällä...

Joulua

2009-12-09T18:06:00.004+02:00

Taitaa maalla asuminen ja uusi koti saada minutkin aivan pois raiteiltani.. Koskaan aikaisemmin en ole omaa kotia somistanut millään tavoin joulua varten. En ole omistanut ainoatakaan joulukoristetta edes. Ehkä silläkin on nyt vaikutusta, että tietää viettävänsä joulun aikana enemmän aikaa kotona. Aikaisemminhan joulu on tarkoittanut ainoastaan kotoa (Helsingistä) poistumista. Joulun laittaminen ei senkään takia ole tuntunut järkevältä. Enkä muutenkaan ole koskaan ollut mikään superjouluihminen... Mutta nyt. Sen lisäksi, että sain anopilta ihanan kasallisen käyttämättömäksi jääneitä joulutekstiilejä, tekaisin pari koristetta.

Lankana jokin puuvillalangan jämä
(tekaisin toisen parin myös kalalangasta)
Virkattu lumihiutale ja virkattu sydän Suuren Käsityölehden joululiitteestä 11-12/2006
Viimeistelyssä sokeritärkki

Kankainen sydän on tehty punaruudillisesta jämäkankaasta ja sen ohje ihan vain omasta päästä.

Petrooli

2009-12-04T19:38:00.004+02:00

Marraskuun ajan purin neuleinnostustani tähän haalariin. Vihdoin eilen sain setin postiin asti ja matkalle kohti parin kuukauden ikäistä poikaa, joka on saanut köllötellä tällä peitolla.

Lanka SandnesGarn Lanett
Puikot 2 ja 2½
Koko 3-6 kk
Langan menekki 200g?

Ohje löytyi Lanettin omasta vauvalehtisestä, joka kulkee numerolla 0612 (onpas osuva numerosarja..!) Ohjetta muokkasin kuitenkin haalarin saajan äidin toiveiden mukaisesti. Alkuperäisestä poiketen tein tästä edestä avattavan, siis napituslistan eteen. Nappilista jatkuu toiseen lahkeeseen, mutta toisen lahkeen jätin umpinaiseksi (olisi ollut minullekin jo liikaa pähkäiltävää toteutuksen suhteen..) Lisäksi haalariin tuli hihat, jonka mitat nappasin samaan settiin kuuluvan takin ohjeesta. Viimeistelyssä käytin kierrettyjä oikeita silmukoita tuossa napituslistassa ja resoreissa. Haalariprojektista jäi todella hyvät fiilikset. Tämä onnistui mielestäni nappiin :)

Haalarin mukaan neuloin setin myös muita asusteita. Pipon ohjetta olen ihastellut Tiinan toteuttamana jo useamman kerran ja ystävällisesti Tiina jakoi ohjeen myös tähän suuntaan. Lapaset sekä sukat syntyivät oman pään tuotoksina enkä tiedä ovatko edes sopivia enää parin kuukauden ikäiselle..

Pipo Lanett klassikot -lehtinen
Lapaset ja sukat omalla ohjeella
Lanka SandnesGarn Lanett
Puikot 2 ja 2½
Menekki noin 50g

Aikas hienoja talven taideteoksia on viime päivien pakkaset saaneet taas aikaan.. :) Ja ihanaa, kun on taas vähän enemmän valoa!

Muuttuen

2009-11-12T21:13:00.002+02:00

Maisema muuttuu. Voi katsokaa vaikka esimerkiksi näitä kesän ja syksyn kuvia..! Maisema on oikeastaan joka viikko erilainen, uudenlainen. Ei kesälläkään ole kahta samanlaista viikkoa peräkkäin.. eri kukat kukkii eri aikoina.. ja sitten ilmestyy hiukan keltaista puihin. Kohta keltaista onkin kaikkialla ja sitten.. humps.. huomaakin kaiken sen olevan jo poissa. Ehkä talvi on muutosten suhteen hiukan rauhallisempi, kun lumi peittää kaiken alleen. Mutta voi miten se onkaan ihanaa, kun jokaisen huoneen ikkunasta näkyy valkeutta silmän kantamattomiin.

Tirpana totesi tänään voivansa "polkaista saappaat jalkaan ja avata oven, ja kas olenkin jo pihalla." Tajusin tuosta, kuinka nopeasti sitä voikaan tottua vallitsevaan olotilaan... Muistan nimittäin vielä keväällä Helsingissä haaveksuneeni juuri siitä, että ulko-oven avattuaan pääsisi heti ulos. Ilman käytäviä, portaita, asfaltoituja kävelyteitä, autojen piiritystä.. heti ulos. Ja humps vaan, siihenkin tottuu niin, ettei tule moista enää edes ajatelleeksi. Se vain on. Välillä tekee kuitenkin hyvää tajuta jotain näinkin yksinkertaista.

Tunnustan

2009-11-01T15:50:00.000+02:00

Sain Maarulta tunnustuksen, johon päätin tarttua. Ohjeet ovat seuraavanlaiset

Tunnustuksen saajan täytyy
1. kiittää tunnustuksen antajaa (kiitos Maaru!)
2. kopioida kuva ja liittää blogiinsa
3. linkittää tunnustuksen antaja blogiinsa
4. kertoa itsestään 7 asiaa, joita muut eivät vielä tiedä
5. antaa tunnustus seitsemälle
6. linkittää nämä blogiinsa
7. kertoa heille tunnustuksesta

Ja sitten niihin tunnustuksiin.

1. Tahtoisin olla aamuvirkku, mutta en ole ollut sitä koskaan. Pikemminkin päinvastoin. Illalla saatan valvoa pikkuisille tunneille saakka ja aamulla nukun niin myöhään kuin mahdollista. Kykenen torkuttamaan itseäni kännykän torkkutoiminnolla lukemattomia kertoja.

2. Osaan soittaa pianoa ja haaveilen oman pianon ostamisesta.

3. Tykkään asua maalla, mutta tunnustan rehellisesti myös kaupunginkaipuuni. Helsingissä käydessämme oloni on kotoisa (asuinhan siellä kuusi vuotta) ja toivoisin voivani piipahtaa Helsingissä useammin kuin nykyisin on mahdollista.

4. Rakastan teatteria ja teatterin tekemistä. Alaluokilta lähtien tähän päivään saakka olen melkeistään aina ollut mukana jossain ryhmittymässä, jonka myötä olen saanut nauttia ilmaisun ja luovuuden maailmasta. Myös teatterin katsominen on ihanaa.

5. Luokanopettajaopintojeni myötä olen sisällyttänyt teatterin- sekä draaman keinot osaksi omaa opettajuuttani. Graduni valmistui otsakkeella "Tapaustutkimus luokanopettajan pedagogisesta ajattelusta ja päätöksenteosta prosessidraamatyöskentelyn aikana."

6. Vastapainona edelliselle olen lukenut myös pitkän sivuaineen matematiikasta. Olen siis pätevä opettamaan matematiikkaa yläkoulussa.

6. Esiintymisvietistäni huolimatta en koe oloani luontevaksi vieraiden ihmisten seurassa. Pakon edessä kykenen kyllä keskustelemaan hyvinkin luontevan oloisesti uusissa tilanteissa. En kuitenkaan pidä smalltalkista ja pyrinkin usein välttämään tällaisia tilanteita.

Tunnustuksen annan eteenpäin seuraaville. Tarttukoon ken tahtoo.
Oman kylän tytöille Maikille, Emilialle sekä Kaisalle.
Tilkkuilu-idoleilleni pikkuketulle sekä Tiinalle.
Seitsemän totuutta tahtoisin kuulla myös Mimmulta sekä Tiinalta.

like a glove

2009-10-19T15:55:00.003+03:00

KirsiÄr palkitsi minua Neuletiheys-blogissaan.

Perjantain postinkantaja toi ihanassa paketissa täydelliset lapaset.

Täydellistä värin lisäksi myös koko - fits like a glove. Niin ja ranneosa on myös ihanan pitkä. Lapasten sisältä löytyi myös kivaa nauhaa. KIITOS! Toisessa lapasessa on kiva yksityiskohta. Me like.

Kietaistu

2009-10-15T20:25:00.003+03:00

Ensiksi oli viime keväänä valmistunut Picot edge hattu. Sitten tuli neuloja, joka ei ollut aivan tyytyväinen hattuun ja päätti käyttää picotlapasia varten varatut kerät johonkin aivan muuhun. Ja lopultahan se vanha hattukin jouti purkuun sillä eihän ne lapaslangat mihinkään riittäneet. Ja hyvä niin. Myssyssä oli moni asia pielessä, jotka seuraavalla yrittämällä voisi yrittää sitte korjata.

Mutta uuden elämän langat saivat siis vauvan kietaisuneuleena. Lahja vastasyntyneelle tytölle..

Ohje Garter stitch baby kimono by Joji Locatelli
(ohje vain Ravelrysta lataamalla)
Lanka Rowan pure wool DK väri 015
Puikot 3
Napit äidin varaston yksittäiskappaleita

Tästä tuli TUHTI. Siis oikein superneule superpakkasille. Puikot olis voineet olla reippaasti isommat. Mutta onpahan nyt tämmönen sitten... Ainaoikein-pinta miellyttää enemmän kuin ennen, mutta sen neulominen oli todella puuu-uuduttavaa.

Kuvat on otettu äidin ja iskän pihalla. Meillä ei omenapuita valitettavasti kasva...

Köllöttelytäkki

2009-10-05T21:27:00.003+03:00

Minun ainua kälyni sai vauvan!
Tällä kertaa ajattelin, että ilahduttaisin vauvaa ja perhettä jollain uudella tavalla neulomusten sijaan. Päätin kokeilla tilkkutäkin ompelua. (Muun muassa Pikku-Ketun tekemät upeat tilkkutäkit toimivat innostajina ja inspiroijina.) Ainoat tilkkuilukokemukseni rajoittuvat ala-asteella ommeltuun koristetyynyyn. Niinpä tämä projekti sisälsi monia uusia vaiheita ja monta ihmettelyn ja pähkäilyn hetkeä. Minkäänlaista ohjettahan minulla ei tietystikään ollut vaan sovelsin kaiken sillä kuuluisalla MuTu-tuntumalla. Täkki sisältääkin varmasti kaikki mahdolliset virheet, joita ensimmäisen tilkkutäkin kanssa nyt ylipäänsä voi tehdä.. Mutta tarkoituksessaan - vauvelin köllöttelyalustana - täkki ajanee asiansa.

Värivalintoja pohdiskelin hetken tätä täkkiä varten. Lopulta päädyin tuollaisiin vaaleavoittoisiin sävyihin, sillä pyrin miellyttämään hiukan myös vauvan vanhempien värisilmää. Riemunkirjavuus jäi siis tästä täkistä puuttumaan ja yleissävy on varsin rauhallinen, jopa laimea. Vauvan pulautteluja ja muita tahraantumisia silmällä pitäen täkki on kuitenkin konepestävä 40 asteessa.

Täkin viimeistelyvaiheessa eniten päänvaivaa aiheuttivat tikkausten tekeminen.. siis etu- ja takapuolen sekä vanun toisiinsa liittäminen. Tätä varten minulla ei ollut mitään ohjetta enkä jaksanut sellaisia ryhtyä kaivelemaankaan. Niinpä sitten ommella surauttelin ompelukoneella kaikenlaisia ompeleita, jotta vanu pysyisi suorana kankaiden välissä.. Ehkäpä ensikerralla täytyy tutustua tikkaamisen saloihin paremmin. Ja jos kärsivällisyyttä löytyisi, voisihan sitä harkita käsin tikkaamista, kuten Tiina teki tässä häkellyttävän upeassa täkissään.

Tulevaa silmälläpitäen kannattaa muistaa, että itselleni mieluisin vaihe täkin tekemisessä oli eläintyyppien suunnittelu ja niiden käsinompelu täkkiin kiinni. Ehkä kannattaa siis jatkossakin harkita näitä pikkutyyppejä täkkien joukkoon...

Suojelusenkeli

2009-10-02T15:21:00.003+03:00

Tulevana sunnuntaina saamme mieheni kanssa kunniatehtävän pienen tyttösen kummeina. Jonkinlaisen hetkenviirauksen seurauksena päätin tehdä ristiäislahjaksi jotain, mitä en kymmeneen vuoteen ole tehnyt. Ristipistotyön.

Huokaus. Nyt voi taas seuraavat kymmenen vuotta olla ristipistoista vapaa.. alkoi nuo viimeiset pistot nimittäin vähäsen tökkimään..

Askeleen lähempänä talvea

2009-09-29T19:56:00.003+03:00

Sunnuntaina ihmeteltiin, että miten voi syyskuun 27. päivä olla 18 astetta lämmintä.
Tänä aamuna ihmeteltiin maahan satanutta lunta. No onneksi se vielä sulaa nopeasti pois.. ei vielä ole talven aika. Vasta sitten on, kun värit puista häviää.

BTW.. yksi juttu harmittaa.. Muutimme maalle ja kuten osasimme odottaa, nettiyhteytemme on Hidas. Toimii, mutta hitaasti. Lueskelen paljon muita blogeja, kuten arvata saattaa, ja kuvat ovat tietysti iso osa monien blogien sisältöä. Yleensä kuvat latautuvat suht nopeasti.. ainakin siinä tekstin lukemisen aikana jos ei muuten. Mutta olen huomannut, että Flickrin kautta blogeihin siirretyt kuvat latautuvat huomattavasti hitaammin. Ja se on se mikä harmittaa. Nimittäin usein en tästä syystä saa katsottua kaikkia hienoja kuvia, joita blogeihin on otettu. Kuvien latautumista ei siis jaksa odottaa. Syy ei tietenkään ole blogaajien eikä edes Flickrin tai Bloggerin, mutta harmittaa se silti. Samaisesta syystä Ravelryn käyttö on muuton myötä jäänyt lähes kokonaan. Ravelryn kuvat kun latautuvat myös hitaasti, sillä useimmat niistä on ladattu Flickristä. Voiko mitenkään olla mahdollista, että tähän ongelmaan olisi jokin ratkaisu?

Syystakki

2009-09-22T21:30:00.004+03:00

Tämmöinen.

Viime talvena valmistunut takki on ihana. Siinä on kuitenkin paksu(hko) tikkivuori. Tahdoin tehdä takin, jota voisi pitää lämpimämmillä syksysäillä. Elokuussa Helsingin reissulla matkaan lähti takkikangas ja parin tehokkaan päivän seurauksena valmistui tämä takki. Tykkään.

Löysin kankaan Eurokankaan sisustusosastolta. Kassalla aloin miettimään, miten kangas voi olla niin tutun näköinen.. Ja samantien soivat kellot. Tikkuritehtaan Amelie oli käyttänyt juuri samaista kangasta ja vieläpä takkiin! Ei voi olla totta! Hetken mietin, että nyt jää tämä kangas tähän kauppaan, mutta otin sitten kuitenkin mukaani.. Onneksi Amelie ei ollut asiasta lainkaan pahoillaan. Ja kuten hän itse totesi, "jos satutaan joskus vastakkain kävelemään, niin voidaan sitten moikata niinku karavaanarit." Sitä odotellessa..!

* Kaavat Suuri käsityölehti 03/07 sekä takakappale SK 02/06
omina muokkauksina vetoketju, taskut sekä huppu, jonka kaavoitin vanhasta takistani
* Kangas Eurokankaan sisustuskangas sekä vuorina paksua puuvillakangasta
* Napit 3 kpl äidin varastoista

Takki eroaa viimetalvisesta takakappaleen osalta. Piirtelin siis sitä varten uudet kaavat, jotta sain hiukan paremmin muotoa tuohon takaosaan. Ei se vieläkään ihan täysin istu, mutta menee. Pituutta on vähemmän kuin aikaisemmassa. Tähän en myöskään tehnyt näkyviä taskuja, vaan piilotin ne sivusaumoihin. Ja hei, tällä kertaa muistin tehdä myös ripustuslenkin!

Vaikka tahdoin takista selkeästi ohkaisemman, en harmikseni aivan onnistunut tässä tavoitteessa. Jostain syystä kangaskaupantäti onnistui tarjoamaan minulle vuorikankaaksi varsin tuhtia puuvillakangasta (siis ei todellakaan mitään lakanakangasta). Kaupassa se vaikutti hyvältä idealta. Vuoria ja päällistä yhteen sovitellessa tajusin kuitenkin, että jyhkeä sisustuskangas + tuhti puuvillakangas takaavat myös jyhkeän ja tuhdin takin, enkä aivan saanut sitä, mitä lähdin hakemaan. Mutta menköööön... nyt onkin jo sen verran kylmä, että ihan sopiva tuo jo on :) Pitää valita siihen kolmanteen takkiin sitten jotain ohkaisempaa.. ;) (ja ehkä jotain vähemmän huomioliivihenkistä, kuten Amelie kangasta osuvasti nimitti.. :D)

Leivinuuni

2009-08-29T15:16:00.004+03:00

Tämä on yksi jännittävä uusi juttu johon olen joutunut tottumaan maalle muuton myötä. Niin ja varsinkin nyt kylmemmillä ilmoilla. Leivinuunin lämmitys. Jännää ja kivaakin, ainakin vielä. Ja ah niin hyödyllistä. Siis konkreettista toimintaa oman asumisen ja hyvinvoinnin eteen. Mutta uutta, niin uutta, ei mitään rutiinia vielä..

PSSSSST! Parolan Asemalla on arvonta! Ja jos ette ole tutustuneet vielä asemaan muutoin, suosittelen lämpimästi :)