Kurkistus

Kurkistus kotiprojektiin.

Valmista pintaa, keskeneräistä pintaa. Onnistumisia, pari takapakkia. Likainen kahvinkeitin (ei oma). Listoja (puisia ja paperisia). Eristeasioita. Uuden ihastelua. Vieläkin vähän maalaamista. Muurari muuraa. Maanantaina tulee tapettimies. Ja sitten lattianhiojamies. Voiton puolella jo ollaan, voisi sanoa. Mutta kuinkahan suuri lasku tulee sähköyritykseltä?

Sukkasillaan

Ennen Potun syntymää saimme lainaan hyvästi ja paljosti vauvan vaatteita. Erityisesti erilaisia sukkasia ja pipomyssäköitä on valtaisat määrät. Mutta villaisia? Ei lainkaan. Tuli kylmä ja viileät varpaat. Tekaisin valmiiksi jo keväällä aloitetut palmikkoiset sukat sekä supervauvan polvisukat.

Palmikkosukat by Drops design
Puikot 2 1/2 ja 3
Lanka Grignasco flavia baby


Supervauvan polvisukat
Puikot 2 1/2 ja 3
Lanett sekä Grignasco flavia baby

Viimeinen kuva paljastakoon, missä supersukat on todella kuvattu. Vaipanvaihdon lomassa raksalla (missäpä muuallakaan..)

Maalaishäissä

Maalaishäihin tehtiin mekko ja tehtiin myssy. Kuumuutta oli ilmassa ja ensin lähtivät sukkahousut, sitten myssy ja lopulta koko mekko. Hikisimmät vauvelit esiintyivät pelkissä vaipoissa jo vihkimisen aikaan. Pottu jaksoi sinnitellä hepeneissään melkein kakun leikkaamiseen saakka. Mutta sanonpa vaan, että ei ole kylmä paikka tuo navetan ylinen, peltikaton alla, hellepäivänä, tuulenvirekään ei käynyt.. Mutta häät olivat ihanat!

Testihattu

Osallistumme viikon päästä häihin, joiden teemana on "vanhan ajan maalaishäät". Pukeutuminen teeman mukaisesti ei tietenkään ole pakollista, mutta se on sallittua ja jopa suotavaa. Ja mehän pukeudumme tietysti erittäin mieluusti! Tekaisin Potulle testimielessä lipallisen hattumyssykän. Myssäkkään ei ollut varsinaisia kaavoja, joten halusin testata kokoa ja muotoa ensin. Ihan hyvä tuli yhdistämällä suorakulmion muotoinen kappale lippaan. Niskaan tulevaan reunaan laitoin kuminauhan. Helppo toteutus, mutta ihan toimiva. Varsinkin tähän höpöhöpö tarkoitukseen. Näytän kuvia lopullisista tuotoksista sitten häiden jälkeen.

Ajankulua

Ajattelin vain, että olisi kiva kirjoittaa tännekin. Mutta kun ei oikein ole nykyisin enää niitä käsitöitäkään esiteltävänä. Ehkä pitäisi perustaa sellainen remonttiblogi. Jos vain olisi aikaa...

Päivät etenevät hurjaa vauhtia, kun Pottukin on jo kolmen kuukauden. Ei enää mikään pikkunykerö, vaan maailmasta kiinnostunut pikkukansalainen! Onneksi silti vielä tiukasti äidissä kiinni..

Heinäkuukin jo loppuu. Kuinka monta kuukautta ehtii loppuunsa ennen kuin pääsemme muuttamaan takaisin kotiin? Toivottavasti ei sentään vuosi ehdi loppuunsa. Hikikin tuntuu valuvan vuolaammin täällä pienessä kaksiossa. Olisi ihanaa päästä kotiin.

Tilkut

Tilkuista tuli täkki vauvalle. Elämäni toinen tilkkutäkki. Tämä on tehty ihan oikeastikin tilkuista, kaikista niistä jämäkangaspaloista, joita jostain syystä olin kangaslaatikossa säästellyt. Sieltä löytyy hiukan vihkiäismekkoa, Hetan mekkoa, nuken mekkoa, serkkupojan tilkkutäkkiä ja puikkopussukkaa, takkiakin.. kaikenlaisia. Taustakankaan ostin Marimekon poistolaarista.

Käsinkirjailtuja kuvioita ja applikaatioita tein pitkin kevättä, kun Pottu odotteli vielä kiltisti masussa. Käsin tekeminen olikin itseasiassa aika mukavaa, kun ei ollut suuria suunnitelmia eikä tekemisen kanssa ollut kiirusta. Kuvia syntyi vähän sitä mukaa, mikä kulloisenkin päivän fiilis sattui olemaan. Viimeisin kirjailu, tyttösen nimi ja syntymätiedot, tekaisin toki vasta valmiiseen täkkiin. Kokoa täkillä on 90x110cm, joten mahtuu siinä yksi tuollainen pullapitkon kokoinen vauva köllöttelemään.




Alunperin aikomus oli tikata täkin puolet toisiinsa ompelukoneella. Ensimmäisten tikkien jälkeen päätin kuitenkin unohtaa moisen ja tikutella homman ihan käsipelillä. Tarvihteis nimittäin hiukan enemmän aikaa paneutua tuohon ompelukoneella tikkaamisen maailmaan ennenkuin saisin sellaista jälkeä aikaiseksi, että kehtaisin sitä itse katsella. Ihan valtaisa homma ei tuo käsin ompeleminen ollut, sillä tein tikkauksia aika harvaan. Neliöpalojen kulmista löytyy raksit, joiden ompeluun liittyy ihana muistokin.. :) Niitä rakseja tein nimittäin vapun aatonaattona samaan tahtiin lievien supistelujen kanssa. Tuolloin en vielä tiennyt, että seuraavana aamuna se onkin sitten menoa.. Kun palasimme sairaalasta, täkki odotti olohuoneen pöydällä keskeneräisenä. Siirsin sen varovaisesti taitellen syrjään odottamaan sopivaa jatkamisen hetkeä. Aika tarkasti kahdeksan viikkoa kului ennenkuin pystyin tarttumaan täkkiin uudelleen käsiksi. Mutta nyt se on valmis! Ja tytär alkaakin olla juuri sen ikäinen, että viihtyy pieniä hetkiä täkin päällä köllötellen.

Vilja Kulta Aliina

Ohje Tytön unikkomekko (muutokset näkyvissä täällä)
Lanka Sublime cashmere merino silk väri 0108
Puikot 3
Menekki noin 120g

Pipon ohje täällä
Vastasyntyneelle piposta tuli sopiva 84 silmukalla

Tyttäremme sai sunnuntaina nimen. Kastejuhlaan ehdin neuloa vihreän kukkamekon ja siihen mätsäävän hatun. Kyseisenlaisia mekkoja olen neulonut jo aiemminkin ja malli oli sopivan helppo tämänhetkiseen elämäntilanteeseen. Isoin osa mekosta neuloutui automatkoilla, jolloin mitään muuta tärkeämpää ei oikeastaan voinut tehdä. (Ja automatkojahan on ollut ihan kiitettävästi, kun olemme kulkeneet remonttityömaan, kodin ja lähikaupungin rautakauppojen väliä...) Kuvissa näkyvä keltainen neuletakki on siskon lasten vaatevarastojen perua, käsinneulottu ja erittäin kaunis sekin.

Kesäpukeutuminen

Kesäpukeutuminen tuntuu yllättävän haasteelliselta. Välillä mittarissa on vain viisitoista astetta, ilma tuntuu viileältä ja lapsenkin pukee paksumpaan haalariin. Aurinko saattaa kuitenkin paistaa ja riippuen siitä, kulkeeko varjoissa vai auringossa, lämpötila on hyvinkin erilainen. Ja vaunujen sisälämpötila saattaa olla vielä jotain aivan muuta kuin ulkolämpötila.. puhumattakaan lämpötilasta auton sisällä... Ja ei tuollaista vastasyntynyttä vielä viitsisi aivan ihopaljaanakaan pitää (on niitä itikoitakin aivan käsittämättömän paljon). No, vielä ei tylleröinen näytä paistuneen saatika paleltuneen, joten kaite se pärjäilee vaikkei äiti niin aina osaisi oikeaa vaatetta laittaa. Tämän villatakin Pottu sai lahjaksi Kaisalta ja se onkin oikein mukava pukea päällä näillä keleillä. Sopivan vilpoinen, mutta kuitenkin lämmin. Kiitos Kaisa!

Pöllö HUU

Laps huutaa ja äiti se vaan ottaa kuvia !

Sampsukasta tilaamastani pöllöfroteesta valmistui nopskasti potkupuku. Nyt ymmärrän miksi tämän mallisia vaatteita on alettu tehdä vauvoille: ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia valmistaa, jotta tällainenkin syöttöjenvälissäompelu onnistuu! Äitiyshormonit ovat sitäpaitsi saaneet pääni niin hataraksi, ettei mikään geometrisempi ompelusuoritus varmaan edes onnistuisi. Tässäkin oli ihan tarpeeksi... Eipä sillä, että lapseni olisi mitään vaatteita edes tarvinnut. Siskoilta ja serkuilta ja tutuilta olemme saaneet lainavaatteita oikein kiitettävän määrän. Kiva oli silti tehdä jotain pientä itsekin!


Kaavat jäljensin yhdestä hyllystä löytyvästä Tutan haalarista. Painoneppareita kokeilin ensimmäistä kertaa ja olen lopputulokseen tyytyväinen. Käytännön pakosta (muita sopivia värejä ei ollut) valitsin valkoisen resorin, mikä näin jälkikäteen katseltuna vaikuttaa oikein hyvältä vaihtoehdolta, on vähän kevyemmän värinen tuolle tyttölöiselle :)

Paluu

Tänään on oikeastaan ensimmäinen päivä, kun olen ehtinyt, jaksanut ja ennenkaikkea halunnut tehdä käsitöitä. Siis Potun syntymän jälkeen. Olen minä pitkillä automatkoilla hiukan neulonut aiemminkin. Tänään olen kuitenkin Potun unosien aikoina ehtinyt jo leikkelemään kankaitakin sekä neulomaan hiukan. Neulomuksen olisi tarkoitus valmistua ristiäisiin mennessä, joita vietämme juhannuksen jälkeen sunnuntaina. Pottusella on ikää jo yli kuusi viikkoa ja tyttö kasvaa ihan mahottomasti niinkuin nyt tuollaisen kuuluukin. Neljän viikon neuvolassa neuvolantäti kirjoitti neuvolakorttiin "hymytyttö". Ja sellainenhan se onkin, hymyilevä ja enimmäkseen tyytyväinen tyllerö. Nukkuu kädet levällään. Ihana (vieläkin!).

Tuijotellen

Meillä voidaan oikein hienosti. Elämässä alkaa olla rytmi, päivissä oma tahti. Pää alkaa seljetä, pystyy tekemään muutakin kuin tuijottelemaan vauvan napaa. Vaikka sehän tietysti on kaikista parasta.. tuijotella vauvaa.. Ja pikkuhiljaa sieltä on alettu tuijottelemaan takaisinkin. Ihanaa.

Äitienpäivänä

Kaunis tyttäremme syntyi täsmällisesti 30.04.2010.

Täällä on tänään vietetty äitienpäivää ihmeellisissä ja epätodellisissa tunnelmissa. Juhlapäivä sattui omalle kohdalle sen verran nopeasti, etten ole tänään oikein tiennyt miten päin pitäisi olla. Sen verran olen väsymykseltä ja hormonihöyryiltä ehtinyt kuitenkin tajuta, että on ihanaa olla äiti.

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille :)!

Ruoste

Lanka Grignasco Flavia Baby
Puikot 2 ja 2 1/2
Menekki noin 30g
Ohje Lanett klassikot -lehtinen

Tämän piposen mallia kehuttiin edellisessä kohteessa hyväksi, joten toteutin sen ihanasta ruosteen väristä Potulle. Lanka on Tallinnasta haalittua ihanaa Grignascon vauvalankaa, jota olen käyttänyt lukuiset kerrat aikaisemminkin. Mitään isompaa villaista neuletta en Potulle olekaan neulonut, sillä läheisiltä ihanilta ihmisiltä olen saanut lainaan villaneuleita, joilla aikoinaan olen lahjonut heitä. Tämä pipo olisi pari siskoltani lainassa olevalle haalarille, jonka värimaailma on lähellä näitä neljän vuoden takaisia neuleita.

Laskettuaika on perjantaina. Olotila on vielä ihan hyvä, varsinkin, kun ei tarvitse huolehtia juuri muista kuin itsestään. Mutta eipä tässä ole voinut kuin naureskella tälle elämän hullunkurisuudelle... Kotimme suurremontti alkoi nimittäin tänään. Jos sitä hiukan osaisi suunnitella ja organisoida tätä elämää, olisihan sitä voinut aloittaa remontin vaikka eri viikolla kuin esikoisen laskettuaika.. :) Mutta onpahan ainakin muutakin ajateltavaa kuin odotella synnytyksen alkamista. Käytännössä olemme hoitaneet elämämme niin, että muutimme jo useampi viikko sitten evakkoon remontin alta. Remonttia myös pääosin hoitavat ulkopuoliset työntekijät, joten oma aika ei sikäli kulu ainoastaan työmaalla. Remonttiuutisista voinette varmastikin päätellä, että talven yli kestäneen koeasumisen jälkeen maaseudun vetovoima voitti, ja päätimme aloittaa talon kunnostamisen. Toivotaan, että ulkopuolisen työvoiman turvin mittava remontti myös valmistuisi kohtuullisella aikataululla.

Keltaista

Kerrankin tein kirppikseltä ihania löytöjä!

Näistä froteeihanuuksista maksoin yhteensä euron. Sattumaa on, että keltainen väri on täsmälleen samaa kuin siinä neulomassani takissa.. Samalta reissulta mukaan lähti myös tämä pankin kassi, vaikka tiedän sen olevan aivan superepäkäytännöllinen (ilman olkahihnaa..) Muttakun se oli niin hyvässä kunnossa (ja ihana, puiset kahvatkin!) javaan 1,50€... :D

Tässä viimeiset pikkukoon kestovaipat. Molemmat täyttöaukollisia taskuvaippoja.

Kaavoina molemmissa
Kestovaippainfon FuzziBunz-kaava (hiukkasen uudelleen kaavoitettuna)
Materiaalina
Pöllönen Br PUL kosteussulkukangas
kuivaliinakankaana mikrofleece
Finnskogen Br PUL kosteussulkukangas
kuivaliinakankaana onteloneulos

Kangasostokset tehty
http://www.kotimaenpuoti.fi/
http://www.kangastukku.com/
http://www.kestovaippakauppa.com/

Surrur

Muistaako kummitäti tämän? Olen nimittäin lähes varma, että olen saanut kuvan hiiren joskus aikoinaan sinulta. Viimeisimmän muuttorumban yhteydessä hiiri löytyi (ihmeellistä, että se on vielä tallessa!) ja pääsi arvoiselleen paikalle. Ja niin.. sattumalta löysin muuten myös erään 5-vuotislahjaksi saamani tyynyliinan, joka on myös samaisen kummin tekemä. Täytyykin muistaa esitellä se täällä joskus.. tyynyliinassa on nimittäin lammas ja se on toiminut inspiraation lähteenä muutenkin...

Serkkuni antoi lainaksi ihanan korisängyn Potulle ensisängyksi. Kori on ihana ja muutenkin on hienoa, ettei vielä tarvitse pyöritellä nurkissa isompaa sänkyä. Korin siirtää tarpeen mukaan vaikka huoneesta toiseen. Kuvan uudet päälliset tekaisin korille eilen. Ensin meinasin lähteä tutkimaan kangaskauppojen valikoimia, mutta omiin varastoihin kurkkaaminen kannatti. Sen verran on vuosien aikana tullut hamstrattua erilaisia kankaita, että aina sieltä jotain löytyy... (Tosin huomenna on vuorossa kangaskauppareissu kaikesta huolimatta.. eräs projekti kaipailee kankaita ja kun mennään tuonne Isompaan kaupunkiin niin pitää samalla käydä ostoksilla..)

Nämä sisävaipat olen ommellut kevään mittaan kokonaan kierrätysmateriaaleista, kirppissaaliita siis. Jokaisessa vaipassa on parikerrosta froteepyyhettä imuna. Tämän lisäksi jätin kuitenkin myös täyttöaukon lisäimujen laittamista varten (en vielä tiedä miten fiksu ratkaisu käytönnössä, mutta kassellaan..) Tällaisen sisävaipan päälle on siis tarkoitus pukea kosteussuluksi joko neulottu villahousu tai äitiyspakkauksestakin löytyvä kuorivaippa.

Kaavoina

Kestovaippayhdistyksen ilmaiskaava
Kestovaippainfon FuzziBunz-kaava (jota kaavoitin hiukan uudelleen uudemman Fuzzin mallin mukaiseksi)
Suuri Käsityölehti 01/2008
Materiaaleina
Vasemman puoleisista löytyy Marimekon flanellia, oikeanpuoleiset ovat trikookangasta. Sisäpuolena kaikissa fleece.

Katsastus

Oli viimeinen ultraääni ja lääkärikäynti. Uusi lääkäri. (Mies.) Vieläkin kiukuttaa, kun muistelee koko tapahtumaa. Olo oli kuin autolla katsastuksessa. Ei autolle tarvitse kertoa, mitä milloinkin tutkitaan, mitä päätelmiä tutkimuksista tehdään. Ja tilanteessa ei osaa oikein kysyäkään. Vasta jälkikäteen tulee mieleen, että olisi ollut oikeus vaatia jonkinlainen vastaus, jos ei muuten. Mutta tilanteessa sitä jotenkin liikaa luottaa lääkäriin. Että hän kyllä osaa selittelemättäkin. Ja olin minä uudesta tilanteesta sen verran hämmentynytkin, ettei kysymysten esittäminen tullut mieleen. Mutta kyllä lääkäriltäkin voisi edellyttää jonkinlaisia sosiaalisia taitoja. Että muminan ja mutinan sijaan saisi edes pari selventävää lausetta. Tai että edes esittelisi itsensä! No, kyllä se tärkein kuitenkin selvisi. Pottu voi erinomaisesti ja on asemoitunut hyvin synnytystä ajatellen. Kokoa on jo huimat yli kolme kiloa, mikä on tietenkin hienoa, sillä puuttuvan napanuoravaltimon takia kasvua on seurattu tarkemmin koko raskauden ajan. Mutta muuten tekisi mieli unohtaa koko reissu... kun alkaa vain sapettaa, kun sitä miettii.


Villapöpät Ullasta
Kaksinkertainen hahtuva
Puikot 4 1/2


Vauvan vaippahousut (Moda 4/2009)
Lanka Freedom spirit
Puikot 4
(Yksi kerällinen riitti niukin naukin.)

Kuvausalustana kymmenen metriä sideharsokangasta, jonka sain lahjaksi siskoltani, joka myös oli saanut harsot lahjaksi. Jospa minä pääsisin säkillisen kanssa niin pitkälle, että leikkaisin ja ompelisin...

Neljä viikkoa vappuun ja ensimmäinen neule Potulle

Drops jacket in garter
Lanka Sandes Garn Lanett
Puikot 3
Menekki 100g

Oh! Baby baby booties
Lanka Sandnes Garn Lanett
Puikot 3
Menekki vähäsen

Äitiyslomalla. Hemoglobiini on alhainen ja olen väsynyt, mutta fyysisesti jaksan päivät todella hyvin. Iltaisin alkaa jo painaa, varsinkin, jos päivä on ollut ohjelmaa täynnä. Särkee jalkoja tai selkää... tai mahaa... tai Pottu tunkee itseään mahanahkojen läpi.. tai rintaan päin. Toissapäivänä tosin kuulin, että Potun raajan tunkeutumisen aiheuttava kiristävä tunne onkin todennäköisesti supistus. Totesin, että aijaa, sitäkö se on. Neuvolantädille olenkin koko ajan vastannut, että en minä tiedä supisteleeko.. kun en minä tiedä miltä se tuntuu. Ihmeellistä on myös se, että yöt ovat pahimpia, vaikka luulisi, että lepoasento tekisi hyvää! Mutta öisin mahaa/selkää/jalkoja alkaa särkeä eniten. Yritän tunkea tyynyjä jalkojen alle, mahan alle... mutta herään monta kertaa yössä siihen, että koskee. Ja herään kääntämään kylkeä. Jostain syystä pelkkä kääntyminen tuottaa öisin suurta tuskaa. Tuntuu kuin vatsassa ja selässä ei olisi lainkaan lihaksia, joilla itsensä kääntää. Ähisen ja puhisen ääneen kuin vanha ukko. Olo on valtava. Mutta jos oikea, sopiva asento löytyy, ei pahalta tunnukaan missään. Sitäpaitsi tiedän olevani onnellisessa asemassa sikäli, että särkyily ei vaikuta nukkumiseeni, ei pidä minua valveilla. Vaikka heräisin kymmenen kertaa yössä, vaivun uneen yleensä hyvin nopeasti takaisin. Ja osaan nukkua samaan malliin kuin ennenkin - vaikka puolille päivin, jos muu elämä sen sallii. Ja tiedän olevani onnellisessa asemassa myös sikäli, että raskausajan ns. vaivani ovat oikeastaan kaikki tässä. Hyvinkin pientä siis verrattuna moniin moniin muihin tarinoihin, joita olen kuullut. No... oikeastaan minun ei pitänyt kirjoittaa tästä, vaan kokonaan toisesta asiasta, mutta se jääköön nyt ensi kertaan.