Pikainen Harmitus Ihmetys ja Huokaus

Pikainen: Pakottava tarve* tehdä Woolin lehmusväristä jotain kivaa ja pientä sai minut tekaisemaan kietaisujakun siskon 3-kuiselle Varpulle. Valitettavasti sunnuntain lätkähuumassa (!) en ehtinyt ottaa valmiista tekeleestä kuvaa, joten esittelykuva on vaiheesta jolloin kappaleet oli hutkittu neuloin pitkin olohuoneen mattoa (Tästä ei puolisko tykkää.)
* kuten monelle muulle, langat puhuvat joskus minullekin...

Harmitus: Tänään vihdoin ja viimein tavoitin kassini. Käytyään kierroksen Riihimäellä (tahi Tampereella), UFFin pussi on päätynyt Helsingin Löytötavaratoimistoon. Miten ja milloin pääsen se Mäkelänkadulta noutamaan, sitä en tiedä. Joudun siitä lystistä kuitenkin pulittamaan jopa korvauksia. Ja se ei ollu kuin parista sekunnista kiinni, että olisin muistanut ottaa sen pr kassin..! Ärrimurri! Puuvillaisen vauvaneuleen aloitus viivästyy (se tosin on ehkä vain positiivista)...

Ihmetys: Jos ostat kaupasta ruokaa, sinä todennäköisesti syöt sen pois (tai ainakin jossain vaiheessa heität pois). Jos ostat bensaa, käytät sen hyvinkin tarkasti loppuun ennen kuin ostat uutta tilalle. MUTTA. Mitä tulee lanka- ja kangasvuoriini (muuttaessa sen taas huomaa...), normaali kulutuksen laki ei näytä yksinkertaisesti toimivan sillä saralla. Omat lankani näyttäisivät tulleen sukukypsiksi ja lisääntyvän aivan itsestään. Kohta loppuu tila. Ihan oikeasti loppuu.

Huokaus (helpotuksen ainakin): Sain tänään uuden asunnon avaimet. Muuttorumba tapahtuu lauantaina. Onneksi stressihormoneihinkin tottuu.