20 huhtikuuta 2006

Pupuinen


Parina viime iltana olen taas jaksanut paneutua neuleen ja pupukuvion pariin. Viime viikolla meni heikki ihan täysin tuon pupun kanssa ja annoin tilanteen hetken rauhoittua ennen kuin jatkoin. Mutta tuollainen siitä nyt tuli. Parhaani yritin, joten yrityksen puutteesta en itseäni voi syyttää, enkä siten kauhean pahoillanikaan olla. Lopputulos on kuitenkin möykkyinen ja muhkurainen. Juuri sellainen kuin voisi olettaakin, kun en ikänä ole tuollaisen tekemiseen mitään ohjetta saanut. Vihreä lanka juoksee valkoisten kohtien takana, joten valkeat osat pullottaa ja pöllöttää. Jostain kohti kiristää ja jostain on liika löysää. Kuvasta tuli vähän liika isokin. Mutta olkoon! Söpöltä se näyttää siitä huolimatta. Päälle kun vielä pistelen silmät ja nenun, niin sit on hyvä.

Vietimme tänään armaani kanssa 2vuotis kihlajaispäivää sohvalla maaten ja pakastepitsaa syöden. Oltiin molemmat aivan poikki! Sain siltä hömpältä lahjaksi jotain, jonka ristimme Potterssoniksi. Mitä tai mikä se on, selviää varmastikin myöhemmin.

4 kommenttia:

  1. Ei se kuvassa pahalta näytä. Olisko sun pitänyt tehdä intarsia-tekniikalla tuo kuvio? Itse teen juuri nyt apinakuviota samaisella tekniikalla ja voin kertoa, että meinaa tod. hihat palaa sen kanssa!
    Onnittelut 2-vuotis kihlajaispäivän johdosta!

    VastaaPoista
  2. Omista intarsiakutomisista (siis kuvioneulontaa?) olen huomannut, että jos rajaa kuvion tikki/ketjupistoilla, niin se ryhdistää kuvaa huomattavasti - ja samalla piilottuu mahdolliset pienet kauneusvirheet.

    Ja ihan pelkko kostuttaminen ja pingottaminen usein saa aikaan ihmeitä!

    Minusta tuo pupu on söpö.

    VastaaPoista
  3. kyllä se on ihana söpö pupu, ja kun se saa vielä silmät ja nenun niin sitten se vasta oikealta näyttääkin

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät sanasen!