18 helmikuuta 2011

Lämmintä






Aamulla -35*C. Laitamme leivinuuniin tulet ja pysyttelemme taas yhden päivän sen lähellä.

Leivinuunin lämmittämisessä on jotakin ihanaa. Ehkä parasta siinä on se, ettei sitä voi tehdä nopeasti. On pakko varata aikaa, olla läsnä. Lämmitys saa pysähtymään, hidastumaan. Se rytmittää päivää. Ja lopputulos on joka kerta aina yhtä palkitseva. Pehmeästi levittyvä lämpö.

Meidän leivinuuni on iso. Talvella poltamme siinä pesällisen tai kaksi joka toinen päivä. Metriset halot haetaan ladosta ja kannetaan sisälle joko sylissä (yksi pesällinen) tai kottikärryssä (kaksi pesällistä). Haaveilin, että remontin yhteydessä puille olisi saanut väliaikaisen säilytyspaikan sisälle vaikka edes viikon puille kerrallaan. Mutta se jäi. Toisaalta ei puiden hakeminen ulkoa tunnu kovin työläältä. Välillä se on juuri parasta koko hommassa. Jostain syystä niin leivinuunin kuin muidenkin tulisijojen lämmittämiseen minulla liittyy yksi pakkomielle: pesä täytyy saada syttymään yhdellä tulitikulla. Ehkä tämä on jokin partiolaisuuden jäänne tai muu höpsö päähänpisto, mutta siihen silti aina pyrin (ja useammin onnistun kuin epäonnistun!). Eilen en onnistunut. Ei sekään haittaa.


..ja niin, innokkaimmat apurit on aina välillä pakko laittaa laatikkoon :) ! Muutoin saattaa suusta löytyä kaarnaa tai hiilen pala.. tai sormesta tikku!

13 kommenttia:

  1. Kodissanne näyttää kauniilta :).

    Minäkin nautin leivinuunin lämmittämisestä. Tänäänkin tuikkasin uuniin tulet, vaikka uunin mittari näytti vielä sataa lämpöastetta eilisen lämmittämisen jäljiltä. Meillä myös pikku apurit ovat mielellään auttamassa uunin sytytyksessä. Ja sitten katsellaan yhdessä tulta.

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa ja näyttää ihanalta. Ei se kylmyys, vaan sen mahdollistama pysähtyminen ja sen korostama kodin lämpö. Leivinuunin lämmittäminen taitaa olla down-shiftingiä parhaimmillaan. :)

    Höpsö ja suloinen tuo pieni laatikkoleikkijä. <3

    VastaaPoista
  3. Apuri näyttää oikein tyytyväiseltä laatikossaan ;) Taitaa tuolla määrällä halkoja lämmintä riittää, puun polttamisesta tulee ihanan pehmeä lämpö...

    VastaaPoista
  4. Meillä on puulämmitteinen sauna ja takka. Puuhasi kuulostavat niin tutuilta ja ihan yhtä mukavilta. Puuhalot vain meillä ovat lyhyemmät ! :-)

    Ihana laatikko-otus teillä ! :-)

    VastaaPoista
  5. Oikeastaan pakkaskelit on parhaita. Meilläkin on lämmitetty leivinuunia, vaikka täytyy sanoa, että tässä uudessa mökissä ei tuota ulkoilman pakkasta oikein tajuakaan (herätessään ei huomaa, että on onko ulkona 10 ja 30 astetta pakkasta), kun nurkat eikä ikkunat vedä. Mutta uunia on lämmitetty ja se on ihanaa. Ruokiakin koitan miettiä sen mukaan, että saisin ne lämmitetyssä uunissa laitettua. Tänään on broilerin koipia. Enää ei ollut pakkasta kuin 20.

    VastaaPoista
  6. Pakkasilla parasta hommaa mökillä on juuri tuo leivinuunin lämmittäminen ja sitten se mitä sinne uuniin lämmittämisen jälkeen laitetaan muhimaan.
    Eikös siihen uunin viereen saa mahtumaan sellaista kannellista puulaatikkoa johon mahtuu parin päivän puut, ennen semmoinen oli joka talon uunin vieressä (meilläkin on) ja siihen oli tupaan tulijan mukava istahtaa muutaman sanan vaihtamisen ajaksi ja mahdollista kahvikuppia odottelemaan. Terv. Lea P.

    VastaaPoista
  7. Onpas teillä puhtoinen leivinuuni, onko ihan uusi? Meidän vastaava (tosin matalampi versio helloineen) vetelee jo viimeisiään, alkaa uunin sisustan kivistä murtua palasia. Vuoden sisällä ois uuden uunin muuraus edessä, mutta tämä nykyinen saa kyllä lämmetä vielä näiden pakkasten ohi kaksi kertaa päivässä, siis ihan joka päivä!

    VastaaPoista
  8. Jonkinlainen tulisija olisi kyllä ihana näillä keleillä. Ehkä sitten seuraavassa asunnossa...
    Hauska idea tuo laatikkoansa :)

    VastaaPoista
  9. Samanlaiset tavoitteet ovat minullakin tuon uunin syttymisen suhteen. Tänä aamuna onnistui!

    VastaaPoista
  10. Kerrassaan hyvä paikka apurille eikä näytä häntä edes harmittavan!

    VastaaPoista
  11. Ihana kirjoitus. Ihan rupesi harmittamaan, ettei meidän leivinuuni kannata lämmittää. Se on muurattu niin, ettei lämpö kierrä muurissa vaan haihtuu harakoille. Pönttöuunia ja puuhellaa kyllä lämmitetään päivittäin. Meillä apuri puun kannon lomassa syö sellaisen määrän kaarnaa yms, että melkein hirvittää. Päätin ottaa sen kuitujen saannin kannalta hyvänä asiana.

    VastaaPoista
  12. Maikki, me tyydytään parin päivän lämmitysväliin, yleensä uunissa on viitisenkymmentä astetta jäljellä sitten kun uudestaan lämmitetään. Mutta kyllä meilläkin tulta katsellaan, ihme miten se vetoaakin!

    Vilma, leppoisaa on ja kotikin ihanan lämmin :)

    liinu, tuolla määrällä uuni on lämmittämisen jälkeen reilu 250 asteinen, mutta haalenee sitten nopeasti. Lämpöä levittää ympärilleen kuitenkin monta päivää.

    Marika, meidän halot ovatkin ihan valtavia!

    anpali, meilläkin on "uudessa" eli remontoidussa kodissa aivan ihanan lämmintä eikä vanha lattiakaan tunnu enää ollenkaan kylmältä kun lisäeristettä on seinissä ja katossa. Leivinuuni on meillä ilmalämpöpumpun lisäksi ainoa lämmönlähde joten pakkohan sitä on lämmittää. Ruokien kannalta yritän opetella enemmän ja enemmän miettimään, että ajoittaisin lämmityksen ja ruoanlaiton oikein, ettei tartteisi sähköuunia turhaan käyttää.

    Lea P., sellaista puulaatikkoa olenkin miettinyt! Tuossa uunin oikealla puolella olisi juuri sopiva laatikon paikka istuskeluakin ajatellen. Nyt siihen on jäänyt nojatuoli muuton jäljiltä ja huomasin, että siinä onkin tarvetta istuimelle.

    enkulin käsityöt, eikös olekin ihana!

    Emma, leivinuuni ei ole uusi vaan talon alkuperäinen uuni vuodelta -75. Viime kesänä remontin yhteydessä tiilipinnat rapattiin ja maalattiin. Uunin ympärillä oleva pelti hiottiin ja maalattiin mustaksi. Melkein uuden näköinen siitä tuli! Olen kyllä miettinyt kuinkahan monta vuotta tuollaisen leivinuunin käyttöikä on, varsinkin kun lämmitystahti on aika huima.

    Kaisa, laatikkoansa toimii vielä toistaiseksi, mutta epäilen ettei enää pitkään.. Mutta tyttö viihtyy jostain kumman syystä laatikossa tosi hyvin, vaikkei pääsekään liikkumaan. Ehkä siinä on sama viehätys kuin majoissa, niitäkinhän pienet lapset rakastavat.

    Sukkalandia, yhden tikun taktiikka on yleensä ihan toimiva, kun on hyvät ja kuivat puut ja sytykkeet. Ehkä siten saa tavan lämmittämiseenkin jotain jännittävää, kun yrittää selvitä sillä "ainoalla" tikulla :)

    Sari, no ei häntä harmita tosiaankaan :D!

    Anna, meillä leivinuuni on tärkeä lämmönlähde ja nyt remontin jälkeen lämpö pääseekin levittymään tasaisesti isolle alueelle. Mutta pönttöuuni ja puuhella kuulostavat myös hyviltä! Ihastelinkin teidän pikkuapulaisen kuvia sieltä toisesta blogista.. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät sanasen!