07 syyskuuta 2012

Pupupuku



Vihreästä velourista ompelin tällaisen pienen pupupuvun eräälle pienelle tulokkaalle. Pupu-aplikaatio on apinoitu vuorina olevasta trikoosta. Tämä oli taas hiukkasen harjoittelua noiden aplikaatioiden teossa. Vielä en ole täysin tyytyväinen omaan osaamiseeni, mutta toisaalta tämä on  e r i t t ä i n  hyvää harjoitusta siitä, ettei kaiken aina tarttekaan olla niin vimpan päälle.. että antaa ny mennä ja olkoon ja ihan hyvähän tämä kuitenkin on ja sitä rataa. Sitä nimittäin pitää meikäläisen vähän harjoitella, että osaa antaa.. olla. Kaava tähän on kopioitu taannoin jostain olemassaolevasta vauvahaalarista.


Parillekin eri tyllerölle ompelin joustofroteesta pikkuiset myssyt muistamiseksi. Tämänkin kaava on kopioitu eräästä vanhasta 70-luvun froteepiposesta.

13 kommenttia:

  1. Aivan ihanat ompelukset - ja minusta tuo pupu on kyllä täydellinen!

    VastaaPoista
  2. Ihania ompeluksia, blogissani on jotain sinulle ;)

    VastaaPoista
  3. Aivan ihanat haalarit ja blogissani olis sulle jotain.

    VastaaPoista
  4. Suloiset! Mäkin olen kohtuullisen onneton noissa aplikaatioissa. Trikoon trikoolle saan onnistumaan jotenkin, mutta nuo velouriset menee ihan mönkään. Viime yrityksen jälkeen (onneksi vain pipo), heitin aplikoidun piponpuolikkaan roskiin, leikkasin uuden ja virkkasin koristeet. Ja päätin, etten enää kokeile. Noh, katsitaan, mulla on lyhyt muisti ;)

    Mutta ainakin kuvissa tuo sun aplikaatio näyttää tosi hyvältä, ei ollenkaan sellaiselta kuin mun.

    Mullakin on suunnitelmissa vihreästä velourista vauvanvaatteita.

    VastaaPoista
  5. Nuo molemmat on todella ihania. Ainakaan täällä netin toisessa päässä ei tule mieleen, mikä aplikaatiossa voisikaan aiheuttaa tyytymättömyyttä. Lisäksi varmaan velouri on vielä aika kettumainen materiaali aplikaation pohjaksi, sen kun luulisi joustavan.

    VastaaPoista
  6. Aplikoinnin ongelmat liittyvät tällä hetkellä ehkä enemmän kuvion itsensä suunnitteluun ja yksityiskohtien toteuttamiseen. Hyvien apureiden eli liimakankaan ja irtirevittävän tukikankaan avulla olen onnistunut pitämään kankaat jo ihan hyvin aisoissa. Pienet yksityiskohdat ovat kuitenkin RUMIA, en osaa niitä ilmeisesti vain vielä oikein ommella tai sitten ompelukoneella (halpismalli) on jotain minua vastaan. Mutta harjoitellaan. :D

    VastaaPoista
  7. Onpas söpö pupupuku :)

    VastaaPoista
  8. Oih, miten söpö haalari! Kyllä pikkuisen kelpaa :-)

    VastaaPoista
  9. Täällä onnesta soikee mummi kyselee, voisitko tehdä yhden tollasen myssykän minulle, siis pojan tyttärelle. Hän on nyt viikon vanha. Maksan rahalla tai oravannahkoilla, jos sopii.

    VastaaPoista
  10. Ohhoh Lellu, onneksi olkoon mummille ja voisitko laittaa mulle sähköpostiosoitteesi niin pystyn vähän kyselemään yksityiskohdista.. :)!

    VastaaPoista
  11. I h a n i a !

    Armeliaisuus on (äiti)ihmiselle hyväksi, ja usein se, että idea on hyvä, antaa anteeksi pikkukämmit toteutuksessa. Itse katselen kieroon ensimmäisiä aplikointitöitäni, mutta kun ne menivät rakkaalle esikoiselle, niistä muodostui käytössä korvaamattoman rakkaita.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät sanasen!