Koska olen. Tai koska en ole. Tai koska olen ollut, tai en ole ollut, tai olen ollut vain, tai en vain vaan vain noin. Tai niin. Siis että en ole ihan. Tai no olen vähän. Oikeastaan olen vain.. tai niin.. olen noin ja näin ja sitten menin vähän niin ja sinne ja sieltä tänne ja tuostako takaisin noin vain no ei. Tai sitten jotenkin mutta kuitenkin en ihan noin juuri ihan siellä vielä mutta sinne päin ja sanat juuttuvat solmuksi sormiin.
Olen minä. Mutta kun. Jos ja kun. Joskus kun. Ehkä joskus taas täällä. Mutta nyt! Tahdon jakaa. Tahdon olla osa porukkaa! Selvä lause. Tahdon osallistua. Niinpä. Mustan Lampaan ihan ikioma instagram-tili vain käsitöisille töille. Ihanaa! Vähemmän sanoja, vähemmän vaikeita kuvia, enemmän helppoja kuvia, enemmän helppoa jakamista. Sitä siellä siis. @mustalampas
Voi ihanaa, jos siellä vielä on joku joka kuuntelee!
Kiitos Maikille. Joskus tarvitaan _sysäys_ että asiat etenevät, siirtyvät, muuttuvat, jotta tapahtuisi se, jota jo on miettinyt, suunnitellut, aikonut, mutta silti jättänyt, antanut olla, odottaa.
Jee! Ihanaa! Minäkin olen, olen minä!
VastaaPoistaOlipa kiva yllätys! Itsekin tein juuri saman siirron, paitsi että pitäisi varmaan avata myös blogille ihan oma tili.
VastaaPoistaKiva kuulla, että olet. Instaan en ole vielä itse eksynyt liittymään, mutta voipa sekin päivä vielä joskus olla edessä. Blogini näyttää olevan telakalla, jostain syystä, jos kesällä lähtisi liikkeelle?
VastaaPoista