Tilkut

Tilkuista tuli täkki vauvalle. Elämäni toinen tilkkutäkki. Tämä on tehty ihan oikeastikin tilkuista, kaikista niistä jämäkangaspaloista, joita jostain syystä olin kangaslaatikossa säästellyt. Sieltä löytyy hiukan vihkiäismekkoa, Hetan mekkoa, nuken mekkoa, serkkupojan tilkkutäkkiä ja puikkopussukkaa, takkiakin.. kaikenlaisia. Taustakankaan ostin Marimekon poistolaarista.

Käsinkirjailtuja kuvioita ja applikaatioita tein pitkin kevättä, kun Pottu odotteli vielä kiltisti masussa. Käsin tekeminen olikin itseasiassa aika mukavaa, kun ei ollut suuria suunnitelmia eikä tekemisen kanssa ollut kiirusta. Kuvia syntyi vähän sitä mukaa, mikä kulloisenkin päivän fiilis sattui olemaan. Viimeisin kirjailu, tyttösen nimi ja syntymätiedot, tekaisin toki vasta valmiiseen täkkiin. Kokoa täkillä on 90x110cm, joten mahtuu siinä yksi tuollainen pullapitkon kokoinen vauva köllöttelemään.




Alunperin aikomus oli tikata täkin puolet toisiinsa ompelukoneella. Ensimmäisten tikkien jälkeen päätin kuitenkin unohtaa moisen ja tikutella homman ihan käsipelillä. Tarvihteis nimittäin hiukan enemmän aikaa paneutua tuohon ompelukoneella tikkaamisen maailmaan ennenkuin saisin sellaista jälkeä aikaiseksi, että kehtaisin sitä itse katsella. Ihan valtaisa homma ei tuo käsin ompeleminen ollut, sillä tein tikkauksia aika harvaan. Neliöpalojen kulmista löytyy raksit, joiden ompeluun liittyy ihana muistokin.. :) Niitä rakseja tein nimittäin vapun aatonaattona samaan tahtiin lievien supistelujen kanssa. Tuolloin en vielä tiennyt, että seuraavana aamuna se onkin sitten menoa.. Kun palasimme sairaalasta, täkki odotti olohuoneen pöydällä keskeneräisenä. Siirsin sen varovaisesti taitellen syrjään odottamaan sopivaa jatkamisen hetkeä. Aika tarkasti kahdeksan viikkoa kului ennenkuin pystyin tarttumaan täkkiin uudelleen käsiksi. Mutta nyt se on valmis! Ja tytär alkaakin olla juuri sen ikäinen, että viihtyy pieniä hetkiä täkin päällä köllötellen.