10 lokakuuta 2010

Huminassa




En ole tainnut kertoakaan, että meidän kotimme sai uuden nimen. Humina. Paikka on peltojen keskellä ja siellä tuulee lähes aina. Siitä nimi. Tänään tuuli vaakatasossa räntää. Sisällä tuntui lämpimältä. Ihanan lämpimältä.




Tällä viikolla pääosassa oli lattiat. Emme hioneet itse, mutta öljyvahan levittelimme omatoimisesti. Ihanaa kun on puhtaat lattiat (jopa komerossa asti), niin puhtaat, että päiväunetkin onnistuvat lattialla. Tapeteeraus tapahtuu vihdoin ensi viikolla Suunnitellusta poiketen se viivästyi jo pari viikkoa. Mutta nyt kaikki odottaa valmiina huomista.




9 kommenttia:

  1. Iihanat lattiat! Kaunis väri, tuollaisen kun saisi itsellekin...

    VastaaPoista
  2. Rauhallinen tunnelma kuvissa ja ilmeisesti myös todellisessa paikassa. Humina-nimikin viittaa siihen. Tuolla varmaan hermo lepää.. Kiva nähdä näitä remppakuvia.

    VastaaPoista
  3. Oi, ihanaa kun kodilla on nimi. Mun mummulallakin on nimi ja kyllähän se ihan oman viehätyksensä tuo. Kauniit on lattiat. Tsemppiä tapetoimiseen!

    Sitä on muuten pitänyt kysyä (kun on viime aikoina jäänyt blogien lukeminen vähän vähemmälle) niin rakensitteko uuden vai remontoitteko sen vanhan talon mihin muutitte kaupungista?

    VastaaPoista
  4. Tilalle piti ihan todellakin oikeastikin antaa uusi nimi ja kyllä sitä mietittiinkin.. Havinakin olisi ollut hyvä.
    Kate, remontoimme vanhaa taloa. Muutimme remontin alta itse pois väliaikaisasuntoon, sillä remontti on niin perusteellinen, ettei siellä vauvan kanssa olisi voinut asua. Remontti alkoi samalla viikolla kuin Pottu syntyi. Valmistunee ennen joulua.. :)

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä remonttiin! Teille tulee tosi kaunis koti!
    Meillä puuttuu enää saunan sisusteet (lauteet, kiuas, ovi..), keittiön kaakeleiden saumaus ja alakerran pikkuvessa on vielä betonilla. Nyt on remontoitu 3,5 kuukautta ja välillä on kyllä tuntunut että valmista ei tule koskaan.

    VastaaPoista
  6. Onpa kovin ihana tuo uusi lattia. Tuo pienokainen näyttää siitä kovin nauttivan.

    VastaaPoista
  7. Täällä neurootikkoa kylmää kun vauvelisi köllöttelee kuvassa hyllyjen alla, kun ei koskaan tiedä pettääkö kiinnikkeet..

    VastaaPoista
  8. Voi neurootikko :) Huolesi on liikuttava ja ymmärränkin, että huomio kiinnittyy moiseen varsinkin, kun ei tiedä millaisista hyllyistä on kyse. Itse en kiinnikkeiden pettämisestä ole huolissani ja tyttö saa lötköttää komerossa ihan rauhassa. Tieten tahtoen en minäkään lasta mihinkään vaaralliseen paikkaan laittaisi, tietystikään :)!

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät sanasen!