Kimmellys sukat

Shimmer socks by Meg Croft
Lanka Araucania Ranco Solid
Menekki ~80g
Puikot 2½

Tämä lanka tarvitsi jonkun yksinkertaisen pintakuvion. Edellisten Araucaniasukkien kanssa huomasin, että pikkaisenkaan monimutkaisempi kuvio häipyy tuonne värien joukkoon. Perus sileäneuleinen sukka ei sekään sopisi tälle langalle niin hyvin. Tämä malli sopii sen sijaan loistavasti: hieno lanka pääsee oikeuksiinsa.


Kuvion juju on edelliseltä kerrokselta poimittava, ylivedettävä lanka. Katselin tälle langalle erästä toista vastaavaa mallia, jossa ylivedettävä lanka poimittiin langankiertona Samalla kerroksella. Shimmerien idea sopii kuitenkin loisteliaasti juuri tällaiselle värivaihtelulangalle: edelliseltä kerrokselta poimittava lanka onkin jo vähän eri värinen, kuin kerros jonka päälle se tulee. Yksinkertaiset ideat ovat yleensä niitä parhaita, niin tässäkin tapauksessa. (ja jos selitys kuulosti monimutkaiselta.. noh.. kannattaa kokeilla itse!)

Silmukkamäärät, kantapää ja kärki ovat ihan omia perushommia, tällä kertaa (ihmeellinen poikkeus) en jaksanut kokeilla ohjeesta muuta uutta kuin tämän kuvion. Kantapäästä tuli perusperus, paitsi että siinäkin jatkoin tuota lankojen poimimista ja ylivetelyä, kiva tuli!


Kuvat kävin ottamassa päiväkävelyllä meren rannalla. Vielä vuosi sitten kotonakin pystyi ottamaan hyviä valokuvia ihanassa auringonpaisteessa. Nyt tilanne on toinen, ja riippumatta auringon paisteesta tai paistamattomuudesta, on kotonamme yleensä pimeää. Tai sitten saa sählätä ja mallata, että onnistuisi ottamaan ne kuvat siinä ainokaisessa valokaitaleessa, joka joskus yhden ja kahden välillä päivällä ikkunastamme siivilöityy.. Kiitokset vaan SRV:lle ja Helsingin keskustan ainoalle uudisrakennukselle. Enempien urputusten sijaan pari aurinkoista kuvaa sieltä rantsusta.

déjà vu

Lähes vuosi takaperin valmistui jotain lähes täysin identtistä.

Kyseistä lankaa oli vielä jäljellä juuri sopivasti toiseen settiin. Koska lanka on ihanan pehmoista, värit sopivan retroja ja kyseiset mallit mielestäni aivan ihqja, en sitten keksinyt mitään uutta.


Norwegian sweet baby cap
lanka Sirdar Snuggly
puikot 2½
koko kaikista pienin


Pipan neuloin ensin 3 puikoilla (koska jostain syystä en vuosi sitten ollut merkannut, mitä kokoa käytin). Tuli liian iso. Vaihdoin puikot puolta pienemmäksi, ja koosta tuli pikkasen pienempi. Uutena omana muokkauksena on nuo 2 silmukan kavennuskohdat: shalom cardigania neuloessa opin uuden 2s kavennuksen, jossa keskimmäinen silmukka jää nätisti päällimmäiseksi. Toimii.
(Näin in english: S2KP2 - slip two stitches together as if to knit; knit third stitch; pass two slipped stitches over knit stitch and off right needle.)


Saartje's bootees
lanka Sirdar Snuggly
puikot 2½
koko isompi

Näitä pikkuisia juttuja on kiva tehdä! Onneksi vauvoja tipahtelee lähipiiriin tasaisin väliajoin :).

Shalom

Shalom Cardigan (pdf)
Lanka Novita Isoveli, väri 228
Menekki reilu 300g
Puikot 5

Ensimmäinen ns. lämmin, villainen, vaatteeksi kutsuttava kappale pitkään pitkään aikaan. (Hihatin poislukien.) Tällaista hihatonta, mahatonta ja muutoinkin ilmavaa neuletta voin minäkin pitää. Pakkasia sen pukemiseen vaaditaan silti. Ainakin tällä hetkellä.


Ihastuin keltaiseen Isoveljeen nähtyäni Hasbun neuleen. Lankaa lähti Prisman halvennuksesta mukaan iso kasa, vaikken ollut varma mitä siitä sitten tekisin. Hasbun shaalomi näytti sitten niin toteutettavan arvoiselta, että rykäisin silmukat puikolle. Eikä kaduta! Keltainen on tässä muodossa oikein edukseen, pidän! (Ja btw, minähän olen lähestulkoon a i n a vihannut keltaista. Tämä on kuitenkin sellainen sopivan murrettu, tarpeeksi oranssi keltainen, rakastuin ensi silmäyksellä.)


Neulominen oli nopeaa. Muokkasin ainoastaan kaksi lisäsilmukkaa etureunoihin, sekä pituutta aika runsaasti lisää ("oho, tulipas siitä vähän pitkä..!"). Kastelun ja pingottelun (ei-järkevää-olleskaan) jälkeen neule oli yksi iso Lörtsähdys :S! Onneksi onneksi pesukonekäynti (40C) pelasti shaalomini, ja neuleen pinta asettui sopivasti aloilleen. Alunperin suunnittelin toteuttavani takin kahdella napilla, mutta käytäntö osoitti ettei etuvarustuksen korostaminen ole meikäläisen tapauksessa tarpeellista: toimii paremmin yhdellä kiinnikkeellä.

Muutamilla muokkauksilla neuleesta olisi voinut saada vielä hiukan kivemman. Ainakin kädenaukot jäävät ohjetta noudattaessa turhan avoimiksi, reiät liukuvat pitkälle selänkin puolelle. Ei hyvä. Etukappaleiden puolelle olisin saattanut tupsauttaa pari ekstrasilmukkaa vielä lisää.

Hassu sattuma oli se, että saatuani neuleen valmiiksi, huomasin Villilangankin toteuttaneen samanmoisen :) Sitä kautta löytyykin muutama modaus Shalomin alkuperäiseen ohjeeseen.

Yllätysten takki vol 3

Baby Surprise Jacket
Lanka SandnesGarn Smart, värit 6544 3082 & 6545
Puikot 3½

Lanka jäi jämiksi Tornado-lapasista. Vihreää ja turkoosia olisi saanut olla enemmänkin. Nyt on vähän synkkä. Yllätysmallin takkejahan on valmistunut jo kaksi ennen tätä. Kiva malli edelleen, on niin mukavaa tikuttelua :)

ohi män

Töppömikätöppö.

Ilmeisesti kolmevuotiaan synttäreitä ei enää muisteta. Blogini vietti juhlapäivää toissa sunnuntaina, 18. päivä, ja nyt sen vasta muistin. Vähän surullista. Yleensä muistan synttäripäivät hyvin.

Tess kirjoitti hyvän kirjoituksen oman bloginsa yksivuotissynttäreiden kunniaksi. Juuri tuollaisia asioita minäkin olisin halunnut kirjoittaa, jos olisin löytänyt oikeat sanat. Eli käykää lukemassa sieltä ja kuvitelkaa, että mullakin on samanlaisia asioita mielessä :). Kyseisen postin kommenttiloorassa on myös mielenkiintoinen ja hauska keskustelu väreistä ja ennenkaikkea neulojien pakkomielteistä. Kannattaa lukaista :) Omiksi pakkomielteikseni luen seuraavat: tasoneule on aina lopetettava nurjan kerroksen jälkeen, kuvio- tai palmikkoneule on yleensä lopetettava kuvio- tai palmikonkierto kerrosta edeltävään kerrokseen. Täten menettelemällä saa neulomisen aina aloittaa "kivalla" kerroksella! Lähes pakkomielteisesti suhtaudun myös keskeneräisiin neuleisiin: vain hätätapauksessa aloitan uuden neuleen edellisen ollessa kesken. Tällä hetkellä mulla ei taida olla ainoatakaan neuleUFOa (virkkausUFO löytyy). Sama liittyy myös lankoihin. En oikeastaan kykene ostamaan uutta lankaa, jos en tiedä mitä projektia varten sen ostan. Tästä poikkeuksena -voisiko sanoa ensimmäinen retkahdukseni- 800 grammaa keltaista Isoveikkaa. Ja niin, vielä Tessin kommenttilooran inspiroimana tajusin tämänkin: pidän lähes aina pakkomielteen omaisesti tukkimiehen kirjanpitoa neulottavista kerroksista. Ohjepaprut on aina täynnä ihmeellisiä merkintöjä. Pitäispä joskus ottaa niistä oikein kuva :).

Että sellaista. Nämä "pakkomielteet" selvästi kertovat minusta jotain, pinko mikä pinko. Hauskoja, suhtaudun niihin kuitenkin lähinnä ylpeydellä -tällainen minä, tykkään musta. Vaikka monet ovat jo jättäneet kommenttia Tessin postin yhteyteen, kuulisin mielelläni mitä erikoisia tapoja teillä on neulomisen tai käsitöiden suhteen. Niitä on niin kovin hauska lukea!

Yliopistolle ilmestyi viime viikolla harvinainen vieras :).

Sukkaraitaa

Nämä valmistuivat erään tv-sarjan dvd-maratonin aikana. Lahjaksi menevät neljävuotiaalle pojalle, sukkiahan aina tarvitaan. Langat löytyivät varastoista, ja raidoitus eli omaa elämäänsä, toisessa sukassa toisin päin.

(äh näitä kuvia.. liian vähän valoa eikä sitä jalustintakaan jaksa kaivaa.. voi kökkö)

Ohje perussukka 2o2n-joustimella

Koko ~28, mittataulukko Novitan sivuilla
Lanka 7 veljestä
Puikot 3½

Keltainen pikkaisen lörähti pingotuksessa ja nyt jännityksellä odotetaan mitä pesukonereissu saa neuleessa aikaan.

Keltaista

Käytiin Prismassa.

Ostin kahdeksan kerää keltaista Isoveljeä. Sitä, jota ei kohta enää tehdä.
Menomatkalla Turkuun osa keristä alkoi löytää jo muotoaan. Saas nähdä, kivan väristä se ainakin on.


Turussakin oli kivaa. Ei ole tullut siellä käytyä kuin joskus pikkasena. Ensin oli pakkasta, mutta ei se haittaa kun aurinko paistoi. Sitten pakkanen lauhtui, mutta aurinko paistoi silti vähäsen. Ei voi olla kivempaa kuin se.


Mikä se siellä on?

Tahdoin omatkin saapassukat, miehen lahjasukat vaikuttivat niin kivoilta.

Toinen ihailun kohde ja näiden sukkien innoittaja oli Tikrun Valmetit. Ei näistä sitte kuitenkaan aivan samanlaisia tullut, vaikka kuinka koitin kuvasta katsella. Mutta yritys siis oli samansuuntainen, Tikrun toteutus kun oli niin upea (kiitos suunnittelijalle, siis.)


Lanka 7 veljestä luonnonvaalea
puikot 3½ ja 4
Langan menekki 1 kerä

Pikkaisen meni pieleen. Varsi on vähän liian pitkä minkä seurauksena kengän päälle taittuva osa on liian lyhyt. Jos ei toimi käytössä, pitääpi varmaan purkaa pois tuo ylimääräinen härpäke ja käyttää sitten perussukkina. Langan kulutus oli tarkkaan mitoitettu: Jaoin loppulangan kahteen samankokoiseen nöttöseen, ja neuloin saapasresoria niin pitkälle kuin lanka riitti. Pikkasen niinkus nippanappa, sanoisin.

[Kuva on otettu jouluaattosaunan terassilta.]

Ihanaa uutta vuotta 2009 ihan jokaiselle!

Itselleni tämä vuosi tuonee useita muutoksia, ainakin mikäli kaikki toteutuu suunnitellun kaltaisesti. Tarkoitus olisi valmistua, muuttaa Helsingin keskustasta keskelle Savon maaseutua ja voisinpa vaikka oikeisiin töihinkin mennä. Uuden vuoden lupausten sijasta esitän siis uuden vuoden toiveen, toivon suurten suunnitelmien toteutumista.

Nappikauppoja

Äidin aarrearkku.
Pienenä aina silloin tällöin haimme apukeittiön ompelukaapista äidin nappipurkin. Se oli täynnä aarteita. Niitä sitten sormissa pyöriteltiin ja ihasteltiin ja laitettiin takaisin kaappiin.

Tällä kertaa haalin aarteet omakseni. Ja voi mitä sieltä löytyikään! Ihanuuksia! Suurin osa etäisesti tutun näköisiä, mutta nyt jollain tapaa niin inspiroivia ja kiehtovia. Ja kaikilla napeilla on tarinansa, osan tarinoista äitikin muistaa, ei kaikkia. Vanhimmat napit ovat äidin arvion mukaan sota-ajalta, mummon ja ukin vanhoja aarteita.

Onko ylläolevista kaksi ensimmäistä tehty jonkinlaisesta metallista? Kenties itse taivuteltu? Alimmat napit olivat myös hurjan mielenkiintoisia: näyttävät pahvilta, ovat kevyitä, mutta mitä mitä materiaalia?

Muovisia nappeja oli hurjasti, joukossa melkoisia yksilöitä. Esimerkkinä ylimmän kuvan valkoiset "kukkanapit", hitsinpiukulat miten mageet!

Viimeisen kuvan aarteet äiti tahtoi säilyttää vielä itsellään.. herättävät kuulema paljon muistoja.. ja tarinoita.. "tämän takin mummo teki silloin, kun.. ja nämä napit sisko toi Helsingistä.."

Saapassukat

Ohje Boyfriend socks by Alice Bell
voimakkain muokkauksin, eli neulottu varresta alkaen, pituutta ja silmukkamääriä lisäten, "saapasosa" extraa
Puikot 3½
Lankana Novita 7 veljestä harmaa
Menekki ~150g

Miekkonen toivoi taannoin saapassukkia. Toteutin ne tällaisena versiona. Pituutta siis pitäisi olla kumisaappaiden verran, ja lisänä saappaiden päälle taittuva osa pitämässä lunta loitolla. Ohje oli kiva ja malli helppo, vaikka toteutinkin nämä voimakkaasti itse muokaten.

Käyttöönkin jo pääsivät, ja ensimmäisen kastumiskerran jälkeen venähtivät sopiviin mittoihinkin.. ;) Lanka on inhoittavan kovaa ja karkeaa, mutta tässä tarkoituksessa varmasti oikein sopivaa.

Joulukortit

Tänä vuonna meidän perheestä lähti maailmalle tämän näköisiä joulukortteja. Idea heräsi näistä Huhtadesign:n pannulapuista, vaikka toteutus onkin jotain aivan muuta.


Ja tässä tämän joulun ekotekovinkki: Kun eka suklaarasia on tuhottu, saa kannesta leikeltyä näppärän kokoisia ja herkullisia pakettikortteja, kannattaa kokeilla :)

Nukenmekko

Kiitos ihanista, piristävistä takkikommenteista ihan kaikille!

Tässä yksi pukinkonttiin menevä.
Nukenvaatteista on kuulema kova taisto käynnissä siskon perheessä, josta löytyy 3- ja 7-vuotiaat tytöt. Tässä siis nukenmekko heistä nuoremmalle, jolle tein pari riepua jo syntymäpäivälahjaksi (mutta en niitä älynnyt tänne kuvata..)
Kaavatkin on! Sain ne siskolta jo useampi vuosi sitten, kun vaatteiden teko oli ajankohtaista vanhemmalle tytölle. Kaavoissa on nimi Wollyonline, ja näytti tuolta nettisivutkin löytyvän. Muutoin mekossa on käytetty kaikki mahdolliset jämätilkut, -napit ja -pitsit, jotka kaapin perukoilta löytyivät.

mon amour

En osaa kyllä yhtään ranskaa, mutta jotain rakkauteen liittyvää on hyvä laittaa otsakkeeksi. Sen verran pitkään olen oman takin tekoa suunnitellut, ja kun vihdoinkin sain sen aikaiseksi, on syytä ylisanoihin.

* Kaavat Suuri Käsityölehti 03/07
omina muokkauksina vetoketju sekä huppu, jonka kaavoitin vanhasta takistani
* Kangas BLOSSOM puuvillakangas (jonkinlaista sisustuskangasta) Eurokankaasta
* Vuorena ohuesti pehmustettu vuoritikki
* Napit ostin viime toukokuussa Tallinnasta.
* Hintaa takille tuli ~35€

Poikkeuksellista ompeluprosessissa oli ratkomisen määrä, siis sen vähyys! Yleensä ratkoja joutuu natisemaan vähänkään isomman sauman jälkeen, tällä kertaa taisin ratkoa ainoastaan harsimislangat poikkeen. Syykin on selvä: tällä pohdinnan, sommittelun, sovittelun ja mietinnän määrällä itse ompeluvaihe tapahtui jo varsin varmalta pohjalta. Asian voisi ilmaista toisinkin: ihan tsiguna tunteja, ähräämistä, pään raapimista sekä kiukuttelua ja voilá, onnistuuhan se!

Luulin pystyväni sietämään takin telttamaisuuden, takakappale kun oli mallissa tehty yhdestä ainoasta kappaleesta. No.. en sitten pystynytkään ja ompelin pitkän muotolaskoksen jälkikäteen. Katsotaan nyt miten tuo laskoksen alapuolella oleva takaosan helma käytössä asettuu, toistaiseksi vähän pömpöttää.



Ja fiilishän on aivan loistava!

Selman sukat

Perusperus sukat. Koko 7-vuotiaan, Novitan kokotaulukko apuna.
7 veljestä Raita
Puikot 3½

Oli kiva tehdä jotain todella nopeaa. Ja aivotonta. Raitalangoista tykkään eniten tästä puna-oranssisävyisestä. Kivaa näissä oli myöskin se, että näitä on oikeasti toivottu. 7-vuotias siskontyttö oli esittänyt yhdeksi joululahjatoiveekseen villasukat. Ei ehkä ihan perinteinen ekaluokkalaisen lahjatoive.