Vilaus...

Huomasin juuri, ettei hääpäivän puvustani oikein meinaa löytyä yhtä hyvää kuvaa. Harmi sinänsä, sillä mekko oli ihan kiva... Eipähän tuossa hirveästi pitäisi täällä mitään esiteltävää olla, sillä kyseinen asuste ei ole minun vaan kaason käsialaa. (Ja täällä on ikäänkuin ollut tarkoitus esitellä lähinnä niitä omia töitä...) Mutta kyllä mekossa sen verta oli ytyä, että kunhan tässä ehdin niin yritän jonkinmoisen kollaasin vielä kuvien rippeistä vääntää :).

Vihkiäimismekko

Minusta tehtiin perjantaina ihan oikea aviovaimo. Juhlat sadankahdenkymmenen vieraan kera juhlastiin vasta lauantaina, joten perjantaina tilaisuus tapahtui ihan perhepiirissä. Tätä tapahtumaa varten tekaisin pari viikkoa takaperin sudenkorentomekon, josta häiden muutkin oheistuotteet ovat saaneet osansa. Piti valita pari eri kuvaa mekosta, jotta siitä jonkinlaisen käsityksen saa. Lauantain juhlia varten oli sitten ihan oma mekkonsa (kaason tekemä sellainen), josta kyllä näyttelen kuvia sitten myöhemmin, kunhan hääkuvat on lävitse käyty.

Huivi pääsi käyttöön erityisesti juuri perjantaina, jolloin ilma oli koleampi. Muutenkin sopi tuo huivi hyvin kirkon tunnelmaan...

Kellokukka

Eli Kellokukka-huivi hartioiden suojaksi omia häitä ajatellen.

Lankana toimii Kitten Mohair (vähän liian karvainen omaan makuun, mutten ehtinyt etsimään parempaa).

Puikot oli 5 (tai ehkä kuus, isot ne ainakin oli)

Tätä huivia neuloessa ensisijainen tavoite oli saada se nopeasti valmiiksi. Hieman reilu viikko siihen muiden häävalmisteluiden ohella meni. Se on kyllä hauskaa miten hämääviä tuollaisen kolmiohuivin viimeiset kerrokset voi olla: Sain hyvistä laskuista huolimatta purkaa jokusen kerroksen useempaan kertaan, kun en millään vaan uskonu että sitä lankaa Todella menee Niin Paljon yhteen ainoaan kerrokseen.. ;) Mutta kiva huivi ja helppo ohje. Tyytyväinen olen.

Huiviohjetta mä metsästän (tahdon saada suuren)

Hieman ehdin etsiä ja katsella netistä huiviohjeita, mutta energia ei tällä hetkellä tahtoisi millään riittää moiseen. Tarvitsisin siis ohjeen kolmiohuiviin, vaatimuksina nopea neulottavuus. Huivi olisi siis tarkoitus tehdä omiin häihin, aikaa vajaat kolme viikkoa. Taidan nyt haaveilla vähän liian suuria.. On nimittäin hommailtavaa ihan ilman huiviakin. Mutta esimerkiksi Mielityn kellokukka olisi tarkoitukseen kaunis. Ja mikäli en ehdi enempää ilmaisia ohjeita selailla, sen varmasti teenkin. Lanka tuottaa myös hieman päänvaivaa, sillä en tahdo liian paksua pörröistä tai villaista huivia, vaan hennon ja kuitenkin juhlavan... Käyn tänään jo paikallisessa lankakaupassa ja otan sieltä sitten sitä mitä on saatavilla. Ehkä on taivuttava mohairsekoitteen sijasta johonkin puuvillaisempaan lankaan..? En mie tiijä.. Mutta tällaisia neuleajatukisa tänään.

I'm back.. Olen selkä.

Meillä oli hieno matka. Viisi viikkoa ulkomailla telttaelämää viettäen on kuitenkin aikas paljon, ja kotiin on mukava palata. Sitä osaa taas arvostaa ihan uusia asioita, niinkuin vessapaperia yleisissä vessoissa, suomenkielisiä juttukavereita (muitakin kuin mies), omaa sänkyä ja peittoa, nopeaa nettiyhteyttä, kesän valoisuutta, uusia perunoita.... Matka jatkuu kuitenkin Helsingistä eteenpäin heti tänne päästyämme, sillä tarkoitus on oleskella Savossa koko edeltävä aika ennen heinäkuisia häitämme. Niinpä kodista nauttiminen jääkin aika vähäiselle näin juhannuksen alla. Parin kuukauden Savossa asumista varten pakkaamisia tehdessä on kuitenkin tullut pakattua mukaan pari kerää mohairia huivia varten.. Aiemmin taisin mainostaa säästeleväni toista Baijerilaista reilineulomiseksi.. Noh.. siinä kävi siinä mielessä vähän huonosti, etten kertaakaan viiden viikon aikana kaivanut neuletta rinkasta esiin. Ei ollut sellaista tarvetta. Ei huvittanut, en jaksanut, en tahtonut. Mutta olipahan ainakin mukana! Nyt häiden lähestyessä Baijerilaisetkin saavat jäädä, sillä täytyy miettiä minkälaista huivia sitä omiin häihin pitäisi neuloa.. Lisäksi pitäis ommella mekkoa, ja suunnitella morsiusneidoille pukuja, ja sitten sitä muutakin hommaa varmaan riittää.. Tärkeintä itselleni on kuitenkin päästä nauttimaan Kunnolla Suomen Kesästä, sillä matkan aikana siitä on jo ihan tarpeeksi jäänyt nauttimatta. Blogi saattaa näin kesällä olla varsin hidas ja harvinainen, mutta yritän aina välillä itsestäni ilmoitella ;).

HEIPÄ HEI!

TÄMÄ TYTTÖ LÄHTEE NYT MATKALLE!

jipii-jipii-jipii-jipii

POISSAOLOAIKA 15.5. - 20.6.

Hei vaan vielä!

Hei! Tein minä sittenkin vielä jotain, en häipynykkään vielä.

Saatatte arvata mitä tarkoitusta varten tämä on tehty :)
Eli miekkoselle kravatti tuleviin häihimme. Multa sit saattaa mekosta löytyä jotain samassa sävyssä.. (viheltelee epämääräisesti..)

Toteutus. Otin kaapista miehen vanhan kravatin, jota ei ollut tarve säästää. Leikkasin sen auki, ja asetin kankaalle kaavoiksi. Leikkasin kravatin ensimmäiset 70cm täysvinoon. Krakan häntää on sit jatkettu kahdesta eri palasta, jotka ei ollu vinoja lainkaan. Ei se hirveesti näy, mutta hieman meinaa vetää tuo häntä kierteelle. Vanhan kravatin sisällä oli hyvä valmis tukikangas, jonka siirsin uuden kravatin sisälle. Aluksi ajattelin jättää koko vanhan kravatin uuden sisäpuolelle tukemaan kokonaisuutta, mutta päätin jättää sen pois, koska tuo puuvillakangas on muutenkin jo jäykkää. Mut sain kuin sainkin kravattisolmun väännettyä jäykkyydestä huolimatta :). Ja hyvä puolihan tässä kaikessa on se, että häiden jälkeen mä voin alkaa käyttää tota kravattia ihan itte!

Niin ja koska aiemmin en tullut maininneeksi, kutsukorttien ja kravatin sudenkorentokangas on Tina Karvosen Marimekolle suunnittelemaa Lemmenleikki-kangasta. (Ihanaihanaihanaihana!)

Lahjahuppari

Helei! Vihdoinkin jotain valmista ja ennenkaikkea Neulottua! Myyrä pääsi taas mannekiiniksi. Tässä siis lahjaneule lauantaina yksi vuotta täyttävälle kummipojalle. Se on oikein herkullinen, ruskea huppari. Tykkään erityisesti joustinneulekuvion välissä olevasta helmineulerivistä (näkyy se kun tarkasti kattoo..!), ruskeasta väristä ja puisista napeista.

Ohje löytyi Suuri Käsityö -lehdestä 04/06.

Lanka Sirdar Snuggly, 150g.
Puikot 3 ja 3,5.

Ensimmäistä kertaa koskaan käytin juuri sitä samaista lankaa, joka ohjeessakin oli mainittu. Tällä kertaa ohjeen lanka näytti ja tuntui niin toimivalta, etten voinut olla kokeilematta. Ja lanka vaikuttaa edelleen aivan ihanalta.. pehmoinen ja kevyt mutta paksu.. En ollut aiemmin tutustunut tuohon Snugglyyn, mutta jatkossa varmasti käytän. Sitäpaitsi mulla jäi KAKSI kokonaista kerää korkkaamatta, vaikka ostin lankaa ohjeen mukaisesti. Tuntuu aivan älyttömältä, vaikka neulomisen varrella hieman pienensinkin kokoa aiotusta.

Sitä mää en ymmärrä miks noita neuleohjeita ei vois tehdä silleen, että tulis mahdollisimman vähän saumoja.. Nytkin sitten oman pääni mukaan muokkasin ja taiteilin, eli neuloin pyörönä, päättelin olkasilmukat yhteen, poimin hihasilmukat kädensuusta ja huppuakin tuunasin.. Mikään ei ole kökömpää kuin paksut saumat neuleessa. Olis vaan kiva joskus neuloa suoraan ohjeesta joku työ, ettei tartteis itte pähkäillä ja muokata päänsä mukaan. Olen huomannut, että muillakin on tapana tuunata ohjeita saumoja välttääkseen..

Lähikuvassa vielä hupparin napit, jotka oli mielestäni nappi (heh) ostos.


Interrailimme alkuun on aikaa enää KUUSI yötä. Sitten siirrynkin viideksi viikoksi pois näiltä mailta. Tässä alkaa olla jo paljon muutakin ajateltavaa kuin käsityöt, joten saattaa olla etten enää paljoa postaile ennen lähtöä.. Että siis, nähdään taas ;).

Kevät

Yhtäkkiä havahduin huomaamaan kuinka pitkällä kevät jo onkaan!
Kuvat on otettu aurinkoiselta Kumpulan mäeltä, mutta kyllä vihreää näkyy jo muuallakin. Uskomatonta miten se taas tapahtui niin huomaamatta.. Harmi, ettei vapuksi ole luvassa samanlaista ilmaa kuin tänään (aaah..).

Vähän rikoota

Siinois vähäsen (t)rikoota. Näyttää kärpässieneltä, eikö? Tosin kärpässienessä on valkeita pilkkuja, mutta joku myrkyllinen sieni toi vois olla.

Ostin kangaskaupasta ohkaista pallotrikoota, ja ruskeeta trikoota. Elastaania kankaassa on vain 5%, joten se joustaa hieman muttei liikaa. Ja ohkaista se on. Siksi se sopiikin hyvin tarkoitukseena, mukaan interrailillemme (jonka alkuun on enää kolme viikkoa!): Eli halusin pitkähihaisen, päällä mukavantuntuisen paidan, joka ei olisi liian paksu, kuuma, tai hiostava. Tässä sellainen. Tarkoitus olisi tehdä vielä samanlainen ruskeana.

Ohje Suuri Käsityölehti 09/06.
En käyttänyt pääntiellä vinokaitaletta, ja muutenkin vetelin koneella vähän sinne päin. Ajattelin jättää hihansuut kääntämättä, koska näyttää kivalta noinkin.

Ja sitten tää pipo.

Se on sitä varten, että jos ei oo päässy kolmeen päivään pesemään hiuksia, niin sit voi vetää tän koko komeuden päälle. Mä tykkään pipoista muutenkin, vaikkei hiukset oiskaan huonosti. Ja tää on oikein kiva. Jos en taita tuota reunaa sisäänpäin, niin sit siitä tulee allaolevan näköinen kurttupipo:Pipollekin löytyy ihan oma ohje

Suuri Käsityölehti 02/07

Sama vielä ruskeena.

Ja jos joku miettii, että kävikö mun Baijerilaisille köpelösti (kun toista sukkaa ei kuulu), niin vastaus on ei. Ajattelin ainoastaan säästää toisen neulomisen matkallemme, jolle ehdottomasti tartten jonkin neuleen junassa istumista varten. Baijeri sopii tarkoitukseen mainosti, koska menee pieneen tilaan (ei tartte ottaa montaa kerää mukaan) ja luultavasti riittää neulottavaksi koko matkan ajaksi (koska on niin hidas).

Korttitehtaan työntekijät vaativat lomaa

Tässä on käsitöitä kerrakseen.

Viimeisen viikon aikana ei ole vapaa-ajalla ollut aikaa paljon muita käsitöitä katsella. Työstettynä siis 60 kpl kutsukortteja häihimme. Kovat kankaiset kannet, useampi sivu. Halusimme niistä juuri tällaiset mitä ne ovat, joten olimme valmiita tekemään niiden eteen myös töitä. Kyllä kannatti. Olo on tyytyväinen.

Bayerische

Aaah. Ihanaa...

Tässä ensimmäinen Bayersiche. Sen tekeminen on vienyt niiiin monta tuntia (ja monta tuntia), että jo ensimmäinen ainokainen sukka on esittelemisen arvoinen.

Lanka Grignasco Bambi (extrafine merino, aivan ihana!)
Puikot 2
Ja ohje siis täällä.

Mulle nää on kauneinta mitä oon ikinä tehny. Siks niiden neulominen onkin kaikesta työstä huolimatta äärimmäisen palkitsevaa, koko ajan saa lisää ja lisää kaunista.

Näistä ois voinu tehdä sellaiset polvipituisetkin. Ne ois tosi upeet. Mutta jätin ne nyt tuon mittaiseksi, kun meinasi usko loppua vartta tehdessä. Ennen kuin aloitan toisen sukan, tarviin tähän väliin jokusen välityön. Ainakin pari pipaa ois tilauksessa (tosin mihin niitä enää tarttee). Ei kuitenkaan tuskastuta ajatus uuden Baijerilaisen aloituksesta, uskon että sen tekeminen sujuu ja onnistuu vielä ilman puutumista.

Moon pikkusiili.. :) Aika kiva.

Blogimainos

Löysin niin kivannäköisen blogin, että ajattelin kertoa siitä muillekin.

Kas tässä, Ankkalapio. Sarjakuvamerkintä joka päivästä.

Mm. tätä mäkin oon joskus miettiny.. ;)

Tällaisen sain sitten lopulta aikaiseksi. Mallitilkulla yritin hahmotella mitä haluaisin, mutta ei tästä lopputuloksesta silti ihan täydellinen tullut.
Ensinnäkin neuloin sen liika pieneksi, mutta koska neulominen oli jotenkin työlästä, en jaksanut purkaa, vaan pistin märän pipon Ankaraan Venytykseen pyyhkeistä tehdyn kääryleen päälle. Kahden venytyskerran jälkeen pipo menee päähän, mutta otsan kohdalta edelleen kiristää. Kirjoneule ei anna periksi, eikä jousta kyllä lainkaan.
Toiseksi raidoista piti tulla sellaiset kiertävät, siirsin niitä siis joka kolmannella kerroksella silmukan verran. Mutta kun se ei juurikaan näy. Mälsää.
Kolmanneksi kavennuksista tuli oudot. Alakuvassa näkyy et ei vaan jotenkin toimi. Ois pitäny suunnitella kavennukset noihin raitoihin paremmin sopiviksi.
Mutta kaikki nämä viat saa siis mennä läpi sormien, koska uudelleenneulonta ei vaan houkuttele. Ärsyttää vain, kun lankojen värit on niin Ihanat, ja lanka (alpakkaa) aivan Huippua, niin sit onnistuin tekemään sellasen ookoo pipon.

Lanka Drops Alpaca, ruskea ja ruosteenpunainen, molemmat kaksinkertaisena
Puikkokoko 4
Kulutus karkeasti arvioituna 70g.

Vanhaa raitaa sukkaa pukkaa..

Mies totesi, että hänenkin sukat on saatava nettiin. Mikäpäs siinä, kun ei muutakaan näytettävää ole. Nämä onkin yks harvoista puoliskolle neulotuista tuotoksista. Näiden lisäksi olen neulonut kahdet lapaset eikä muuta taidakaan olla. Mies kun on itse kuin lämpöpatteri, joten ei sellaiselle mitään viitsi neuloa.. ei käyttäis kuitenkaan. Mutta nämä sukat on ollu ahkerassa käytössä. Ikää sukilla on melko tarkasti 4,5 vuotta. Neuloin ne seurustelumme alkuhuuman aikoihin, ja omistajansa toiveet täydellisesti huomioon ottaen: Oranssi-vihreät ja polvipituiset ja vastaväritkin (raidat siis eripäin eriväriset.. tai samoinpäin eriväriset tai jotain sinnepäin riippuen kuinka sekaisin milloinkin on..) Novitan seiskaveljeslanka on kestänyt näissä yhtä hyvin, kuin omissanikin (-Niin.. suutarin lapsilla ei ole kenkiä.. eikä kai suutarilla itelläänkään.. kun kaikesta neulomisesta huolimatta mulla itselläni on yhdet ainoat käytössä olevat villasukat)

Tökkii

Tökkii tökkii.. Opiskelut haittaavat harrastuksia... Ei ole aikaa neuloa. Ja sit kun ois vähän aikaa, niin ei jaksa kuitenkaan alkaa suunnittelemaan ja miettimään mitä tekis. Ens viikolla on kaksi tenttiä, ja sit vielä kolmas siitä viikonlopun jälkeen. Eikä kasvatustieteen perustenteissä mitään niin stressattavaa oiskaan, mutta kun sivuaineeni matikan aineopinnot siellä itse laitoksella tökkää tuossa ajatustasolla aika rankasti.. että sitäpä sitten.. lueskelen..

Laitoin kuitenkin jotain puikoille. Testasin vähän mallitilkulla minkälaista pintaa alkaisin tekemään (kuvassa). Tavoitteena ois pipo tämän ja tämän jämälangoista, eli alpakkaa taas. Kuvassa on palmikkoo, helmineuletta, ainaoikeeta, kirjoneuletta.. En usko että mikään niistä tuollaisenaan toteutuu itse pipossa. Kahtellaan. Raahassa.

Kalorimetri

Mallina oma miekkonen, eikä pahemmin edes vastustellut ;)!

Tein minäkin sellaisen, kun monelta muulta olen nähnyt mallia.

Calorimetry Knittyn ohjeella.
Lanka on sama kuin syksyisessä pipossa, Grignasco Flavia Baby. Puikot tällä kertaa 3½.
Malli on tosi kiva. Ja panta sopii, niin :), vaikka miehellekin (jos mies vain sopisi pannalle..) Tämä versio on liian ohkainen, olisi pitänyt käyttää kaksinkertaista lankaa. Mutta sopiihan tämä käyttöön sitten keväämmällä. Uutta lienee luvassa..

Hunajakennohattu

Vihdoin on yksi pahimmista haamuista valmis! Hunajakennohattu sai alkunsa jo viime keväänä. Kauhean hidasta sitä oli neuloa, ja kun kesäkin pukkasi päälle, niin varmaan sen takia jäi hautumaan laatikkoon.. Mutta vihdoin nyt sitten, hän on valmis.


Lanka Drops Alpaca.
Malli omasta päästä, mallikuvio täältä.
Puikot 2½, menekki n. 60g?


Neulominen oli siis jotenkin nihkeetä ja hidasta. Muistan, että viime keväänä vielä käytin apupuikkoakin palmikoiden teossa; nyt jatkaessani sentään tajusin jo tehdä ilmankin.. Kavennukset tulivat jotenkin yllättäen ja vaikeasti. Päälaelta vetää siis syrttyyn.
Mutta pidän piposta kuitenkin. Voisi olla pari senttiä pidempi. Mutta pinta on kiva, ja pipon reunastakin tuli vahingossa kiva, kun neuloin siihen pari kerrosta ainaoikeaa, se on tolleen kivasti kiharalla... Tuota pintaa vois kokeilla paksummalla langalla johonkin toiseenkin pipoon.

Kolmivaiheinen huopauttelukokemus

Nyt mullon vihdoinkin lapaset, jotka mätsäävät oranssieni kanssa :).

Sain Tovet valmiiksi ja koneeseen. Ensiksi ne näyttivät sellaisilta kauheilta monsterihirviöiltä, jotka on heränny päiväunilta. Pituudeltaan koko oli noin puolen litran valkoviinipullon mittainen. (siis valkoviinipullo ei ollut noin puolta litraa [vaan tasan], mutta koko oli noin sen mittainen) (Siis Mitä?!!)

Eka pesu tapahtui varovaisesti neljässäkympissä ja sieltä tuli ulos tällainen. Pinta oli jo ihana, mutta koko ihan liian iso. Eiku uutta pyykkiä pyörimään.

Toinen pesu olikin sitten jo ronskimpi 70-asteinen. Pesun aikana tapahtui jotain kummallista, sillä toisesta lapasesta tuli sopivan kokoinen, mutta toinen jäi vieläkin aivan liian isoksi. Varsin omituista.
Niinpä toinen lapanen lähti sitten kolmannelle pesukierrokselle yksinään, lämpötila 60 astetta. Tämän pesun jälkeen koossa oli samankokoinen pariskunta ihanan värisiä Toveja.


Lanka siis SandnesGarnin Tove, yksinkertaisena.
Puikot 4½. Aloitussilmukoita 60.
Huovutusvaraa laskin 40%, mutta vähempi olisi ollut parempi. Nyt lapaset jäivät vieläkin hieman isohkoiksi, ja ovat jo aika tönköt ja paksut (eivät kuitenkaan mitään Huopaseen verrattuna..)

Myöhemmin. Lisäsin silmukkamääriä tietoihin jotta muistan vielä myöhemminkin mitä tuli tehtyä.