Testihattu

Osallistumme viikon päästä häihin, joiden teemana on "vanhan ajan maalaishäät". Pukeutuminen teeman mukaisesti ei tietenkään ole pakollista, mutta se on sallittua ja jopa suotavaa. Ja mehän pukeudumme tietysti erittäin mieluusti! Tekaisin Potulle testimielessä lipallisen hattumyssykän. Myssäkkään ei ollut varsinaisia kaavoja, joten halusin testata kokoa ja muotoa ensin. Ihan hyvä tuli yhdistämällä suorakulmion muotoinen kappale lippaan. Niskaan tulevaan reunaan laitoin kuminauhan. Helppo toteutus, mutta ihan toimiva. Varsinkin tähän höpöhöpö tarkoitukseen. Näytän kuvia lopullisista tuotoksista sitten häiden jälkeen.

Ajankulua

Ajattelin vain, että olisi kiva kirjoittaa tännekin. Mutta kun ei oikein ole nykyisin enää niitä käsitöitäkään esiteltävänä. Ehkä pitäisi perustaa sellainen remonttiblogi. Jos vain olisi aikaa...

Päivät etenevät hurjaa vauhtia, kun Pottukin on jo kolmen kuukauden. Ei enää mikään pikkunykerö, vaan maailmasta kiinnostunut pikkukansalainen! Onneksi silti vielä tiukasti äidissä kiinni..

Heinäkuukin jo loppuu. Kuinka monta kuukautta ehtii loppuunsa ennen kuin pääsemme muuttamaan takaisin kotiin? Toivottavasti ei sentään vuosi ehdi loppuunsa. Hikikin tuntuu valuvan vuolaammin täällä pienessä kaksiossa. Olisi ihanaa päästä kotiin.

Tilkut

Tilkuista tuli täkki vauvalle. Elämäni toinen tilkkutäkki. Tämä on tehty ihan oikeastikin tilkuista, kaikista niistä jämäkangaspaloista, joita jostain syystä olin kangaslaatikossa säästellyt. Sieltä löytyy hiukan vihkiäismekkoa, Hetan mekkoa, nuken mekkoa, serkkupojan tilkkutäkkiä ja puikkopussukkaa, takkiakin.. kaikenlaisia. Taustakankaan ostin Marimekon poistolaarista.

Käsinkirjailtuja kuvioita ja applikaatioita tein pitkin kevättä, kun Pottu odotteli vielä kiltisti masussa. Käsin tekeminen olikin itseasiassa aika mukavaa, kun ei ollut suuria suunnitelmia eikä tekemisen kanssa ollut kiirusta. Kuvia syntyi vähän sitä mukaa, mikä kulloisenkin päivän fiilis sattui olemaan. Viimeisin kirjailu, tyttösen nimi ja syntymätiedot, tekaisin toki vasta valmiiseen täkkiin. Kokoa täkillä on 90x110cm, joten mahtuu siinä yksi tuollainen pullapitkon kokoinen vauva köllöttelemään.




Alunperin aikomus oli tikata täkin puolet toisiinsa ompelukoneella. Ensimmäisten tikkien jälkeen päätin kuitenkin unohtaa moisen ja tikutella homman ihan käsipelillä. Tarvihteis nimittäin hiukan enemmän aikaa paneutua tuohon ompelukoneella tikkaamisen maailmaan ennenkuin saisin sellaista jälkeä aikaiseksi, että kehtaisin sitä itse katsella. Ihan valtaisa homma ei tuo käsin ompeleminen ollut, sillä tein tikkauksia aika harvaan. Neliöpalojen kulmista löytyy raksit, joiden ompeluun liittyy ihana muistokin.. :) Niitä rakseja tein nimittäin vapun aatonaattona samaan tahtiin lievien supistelujen kanssa. Tuolloin en vielä tiennyt, että seuraavana aamuna se onkin sitten menoa.. Kun palasimme sairaalasta, täkki odotti olohuoneen pöydällä keskeneräisenä. Siirsin sen varovaisesti taitellen syrjään odottamaan sopivaa jatkamisen hetkeä. Aika tarkasti kahdeksan viikkoa kului ennenkuin pystyin tarttumaan täkkiin uudelleen käsiksi. Mutta nyt se on valmis! Ja tytär alkaakin olla juuri sen ikäinen, että viihtyy pieniä hetkiä täkin päällä köllötellen.