like a glove

KirsiÄr palkitsi minua Neuletiheys-blogissaan.

Perjantain postinkantaja toi ihanassa paketissa täydelliset lapaset.

Täydellistä värin lisäksi myös koko - fits like a glove. Niin ja ranneosa on myös ihanan pitkä. Lapasten sisältä löytyi myös kivaa nauhaa. KIITOS! Toisessa lapasessa on kiva yksityiskohta. Me like.

Kietaistu

Ensiksi oli viime keväänä valmistunut Picot edge hattu. Sitten tuli neuloja, joka ei ollut aivan tyytyväinen hattuun ja päätti käyttää picotlapasia varten varatut kerät johonkin aivan muuhun. Ja lopultahan se vanha hattukin jouti purkuun sillä eihän ne lapaslangat mihinkään riittäneet. Ja hyvä niin. Myssyssä oli moni asia pielessä, jotka seuraavalla yrittämällä voisi yrittää sitte korjata.

Mutta uuden elämän langat saivat siis vauvan kietaisuneuleena. Lahja vastasyntyneelle tytölle..

Ohje Garter stitch baby kimono by Joji Locatelli
(ohje vain Ravelrysta lataamalla)
Lanka Rowan pure wool DK väri 015
Puikot 3
Napit äidin varaston yksittäiskappaleita

Tästä tuli TUHTI. Siis oikein superneule superpakkasille. Puikot olis voineet olla reippaasti isommat. Mutta onpahan nyt tämmönen sitten... Ainaoikein-pinta miellyttää enemmän kuin ennen, mutta sen neulominen oli todella puuu-uuduttavaa.

Kuvat on otettu äidin ja iskän pihalla. Meillä ei omenapuita valitettavasti kasva...

Köllöttelytäkki

Minun ainua kälyni sai vauvan!
Tällä kertaa ajattelin, että ilahduttaisin vauvaa ja perhettä jollain uudella tavalla neulomusten sijaan. Päätin kokeilla tilkkutäkin ompelua. (Muun muassa Pikku-Ketun tekemät upeat tilkkutäkit toimivat innostajina ja inspiroijina.) Ainoat tilkkuilukokemukseni rajoittuvat ala-asteella ommeltuun koristetyynyyn. Niinpä tämä projekti sisälsi monia uusia vaiheita ja monta ihmettelyn ja pähkäilyn hetkeä. Minkäänlaista ohjettahan minulla ei tietystikään ollut vaan sovelsin kaiken sillä kuuluisalla MuTu-tuntumalla. Täkki sisältääkin varmasti kaikki mahdolliset virheet, joita ensimmäisen tilkkutäkin kanssa nyt ylipäänsä voi tehdä.. Mutta tarkoituksessaan - vauvelin köllöttelyalustana - täkki ajanee asiansa.


Värivalintoja pohdiskelin hetken tätä täkkiä varten. Lopulta päädyin tuollaisiin vaaleavoittoisiin sävyihin, sillä pyrin miellyttämään hiukan myös vauvan vanhempien värisilmää. Riemunkirjavuus jäi siis tästä täkistä puuttumaan ja yleissävy on varsin rauhallinen, jopa laimea. Vauvan pulautteluja ja muita tahraantumisia silmällä pitäen täkki on kuitenkin konepestävä 40 asteessa.


Täkin viimeistelyvaiheessa eniten päänvaivaa aiheuttivat tikkausten tekeminen.. siis etu- ja takapuolen sekä vanun toisiinsa liittäminen. Tätä varten minulla ei ollut mitään ohjetta enkä jaksanut sellaisia ryhtyä kaivelemaankaan. Niinpä sitten ommella surauttelin ompelukoneella kaikenlaisia ompeleita, jotta vanu pysyisi suorana kankaiden välissä.. Ehkäpä ensikerralla täytyy tutustua tikkaamisen saloihin paremmin. Ja jos kärsivällisyyttä löytyisi, voisihan sitä harkita käsin tikkaamista, kuten Tiina teki tässä häkellyttävän upeassa täkissään.




Tulevaa silmälläpitäen kannattaa muistaa, että itselleni mieluisin vaihe täkin tekemisessä oli eläintyyppien suunnittelu ja niiden käsinompelu täkkiin kiinni. Ehkä kannattaa siis jatkossakin harkita näitä pikkutyyppejä täkkien joukkoon...

Suojelusenkeli

Tulevana sunnuntaina saamme mieheni kanssa kunniatehtävän pienen tyttösen kummeina. Jonkinlaisen hetkenviirauksen seurauksena päätin tehdä ristiäislahjaksi jotain, mitä en kymmeneen vuoteen ole tehnyt. Ristipistotyön.


Huokaus. Nyt voi taas seuraavat kymmenen vuotta olla ristipistoista vapaa.. alkoi nuo viimeiset pistot nimittäin vähäsen tökkimään..