Ei olis uskonut, että maaliskuussa haikailisi lumen perään. Mutta niin vaan. Viime vuonna tähän aikaan jo varmasti kuumeisesti odoteltiin kevättä ja lumien kaikkoamista. Nyt tuntuu, että tää viiden kuukauden marraskuu sais loppua ja voitais vähän aikaa pikku pakkasiakin pidellä. On meillä lunta, ihan vähäsen, mutta ei tässä oikein talvesta ole voinut puhua.. Tahtoo hiihtämään! HullU!
Avaruuden kappaleiden liikkeelle ei sääherratkaan mitään mahda ja niin vaan lisääntyy valo päivä päivältä, vaikka ulkona näyttäisikin märältä rönttöseltä. Ehkä siitä valosta sitten purskahti illaksikin asti intoa ja sain tämän kaapissa talven yli marinoidun mekkosen Mantelille valmiiksi. Pikkuisen lyhyeksi kävi jo tämän helma, sen verran on tyttö itseään kasvattanut talven aikana, mutta menee onneksi vielä.
Syy marinointiin on tuo "tere" tai miksikä tuota sanoisi tuossa keskellä. Kun minun mielestä tämä kangas ja malli ihan suoraa huutoa huusivat minulle, että tuohon keskelle on saatava tuollainen keltainen katkos. Niin se oli sitten saatava. Mutta kun se ei onnistunut ekalla eikä tokalla eikä kolmannellakaan kerralla niin se sitten vähän aikaa marinoitui tuolla kaapissa. Mutta ny se on hyvä. Eikös vaan ehottomasti kuulukin tuohon keskelle tuo!?
Sammalpolku jersey PaaPii
Keltainen resori PaaPii
Kaava Ottobre 6/13 Arctic Sun -tunika (80 senttiseksi pienennettynä, helmaa kavennettu)
Muistiin. Resoriterestä tulee hyvä sitten, kun leveämpi helma on ensin rypytetty yläosan mittaiseksi joustonauhalla. Resorin on hyvä olla ehkä noin 0,9 x tuo sauman mitta ja se sitten sinne väliin venytellään kivasti siinä saumaa ommellessa.