25 huhtikuuta 2009

Nurjat

Kun ei oo muutakaan tekemistä (lue ed. postaus) (niin, ja osallistu arvontaan, jos et vielä huomannu), kuvailin tällaista. Kuten Tirku on todennut, "voiko olla tylsempää kuin katsoa neulomista videona?"

Ravelryssa on ollu hauska keskustelu neulomisotteista. On kiistelty siitä, että mikä se on se oikee tapa niitä viittä sukkapuikkoo pitää. Nurjan silmukan neulomistavoista on myös keskusteltu. Ja musta se on ihan hurjan mielenkiintoista :)! Miten eri tavalla tätä voikaan tehdä.



Nurjan neulomisessahan perinteisiä tapoja on joko ns. mannermainen tai norjalainen tapa. Nimitys riippuu siis siitä, kummalla puolella puikkoa lankaa pitää. KnittingHelp sivuilla on esimerkkejä eri tavoista. Itselleni nurjan silmukan opetti alunperin äitini. Tuolloin opin neulomaan sen (ilmeisesti) norjalaisittain. En kuitenkaan tiedä, oliko siinä jokin ylimääräinen kierahdus: äidin opeilla neuloessa tasoneuleesta ei tullut tasaista, vaan nurjakerros oli aina kierteellä. Ja yläasteella opettajani sitten neuvoi, että jos aion tehdä nurjan tuolla tavoin, täytyy oikeat silmukat neuloa takareunasta. Myöhemmin olen kuitenkin opetellut neulomaan nurjan silmukan tuolla mannermaisella tavalla. Norjalaisella tyylillä neuloessani oikea käsi joutui mielestäni työskentelemään liian monilla kierroksilla. Hetki siinä vierähti uutta opetellessa, mutta nyt en osaisi nurjaa toisin tehdäkään. KnittingHelpin sivuilla vasemman käden keskisormi työskentelee kuitenkin täysin eritavalla kuin itselläni. En mä mitään tollasia venkslauksia sillä tee! Tärkeintä työtä nurjaa neuloessa tekevät oikean käden etusormi ja peukalo. Ilman niitä nurjan tekeminen on todella vaikeaa.

Sukkapuikoista sen verran, että itselleni ne asettuvat luontaisesti videon näyttämällä tavalla. Neulottava puikko on edellisen puikon alapuolella ja edellinen puikko tulee oikean käden peukalon ja etusormen muodostamasta reiästä läpi. Ja neulottava puikko on seuraavana vuorossa olevan puikon päällä.

On nää neulomishommat vaan niin takaraivossa, että vasta videopätkää kuvatessani oikeesti ajattelin, et mitenkä tää homma niinku menee.

Tuija on tehnyt Ravelryn keskustelun pohjalta yhteenvedon nurjan neulomistavoista. Samasta kirjoituksesta bongasin Tuijan löytämän linkin aiheesta tehtyyn graduun. Kannattaa vilkaista, jos vähäänkään kiinnostaa, oli nimittäin mielenkiintoista luettavaa. Tuijan sivuilla törmäsin myös hänen videoonsa nurjan neulomisesta. Tikrultakin löytyy video, josta yritin myös katsella että mites päin ne sukkapuikot onkaan... Muihin videoihin en ole törmännyt.

Tämän videopätkän ajatuksena olisikin haastaa ihmiset näyttämään, miten oikein(nurin) neulovat ja miten päin niiden puikkojen nyt sitten pitäis olla. Huomasin kyllä, että neuleblogeissa on ilmeisesti vastaavanlainen haaste jo kierrellyt, mutta en ole jostain syystä kirjoituksiin törmännyt.

23 huhtikuuta 2009

Ikuisuusprojektit

Voi syttyrän sutturat ja pari muuta ärräpäätä.
Grrrrrrrrradu ja Muirrrrrrrrr.
Siinä kaksi kivaa projektia. Niitä on kiva tehdä yhtä aikaa. Toisen voi hetkeksi lopettaa ja toisen aloittaa. Mutta kummastakaan ei tule valmista, ei sitten millään.

Hei, nyt keksinkin loistoidean: rrrrrrrrrrrrrrrr-veikkaus!
Arrrrvaa kumpi valmistuu aiemmin, Muir vai gradu. Itse en vastausta tiedä, veikata voin. Grr:lle asetettu deadline on toukokuun lopussa, samoin Muirin.
Lähetä villi ja pedagogisesti perusteltu (no ei tartte) veikkauksesi kommentteihin, niin arvon sitten jotain kivaa, kun jompikumpi on valmis.

Ja ei, kuvaa ei ole millään tavoin manipuloitu. Siinä ne lösöttää, rintarinnan.

07 huhtikuuta 2009

Käsillä töitä riittämiin

Niin, otsikon sanoin, käsitöitä ne on maalaushommatkin. Ja ihan viimeisen päälle! Oli nimittäin maalausurakan jälkeen käsivarret maitohapoilla...

Muutamme kesän korvilla Helsingistä Ylä-Savoon. Siellä odottelee mummon vanha 70-luvulla rakennettu omakotitalo ja vanha maalaistalon pihapiiri. Tarkoituksemme on asettautua sinne kokeilemaan, miltä landella asuminen tuntuu. Muutamme siis Helsingin Kampista keskelle skutsia. Rohkeaa (tyhmän-), eikös!?

Ne värit ne värit.. hyvin 70-lukulaista.

Punaista tiiltä löytyy sisältä ja ulkoa.

Maalari on tyylitietoinen - sävy sävyyn varusteiden kanssa.

Koska lopullinen asumispäätös tehdään vasta kokeiluasumisen jälkeen, ei talolle ole tässä vaiheessa tarkoitus tehdä mitään mittavaa remonttia. Pientä ehostusta ja raikastamista tahdomme kuitenkin tehdä ihan asumisviihtyvyyden nimissä. Tässäpä siis kuvasia ensimmäiseltä siivoiluviikonlopulta. Ja käsillä tekemistä riittänee pitkäksi aikaa tämän jälkeenkin...

Pari kuvaa pihapiiristä - talvella ja kesällä.

24 maaliskuuta 2009

Calorimetry


Calorimetry by Kathryn Schoendorf
Puikot 4
Monenlaisia jämälankoja, osa kaksinkertaisena


Huomasin tarvitsevani toisen tällaisen vanhan rinnalle. Se vanha on sellainen aika ohkainen. Tästä tuli paksumpi. Hiukset on venähtäneet sellaisiksi, että tällä hetkellä tällainen päähine on aivan parhautta. Pitäisi ehkä siis tehdä vielä lisää, vähän rauhallisemman värisiä vaikka.. Hassua muuten, miten koko panta näyttää aivan erilaiselta riippuen siitä, laittaako otsalle keltaisen vai valkoisen reunan..!

16 maaliskuuta 2009

Tuhmeliini

Edellisten kuvien sankarille valmistui myös pikkuyllärilahjaksi Tuhmeliini. Idea heräsi välittömästi nähtyäni Jaanan uuden kaverin. Nalle olikin sopivan nopeatekoinen. Ja mielenkiintoinen neulottava. Kiva!

Nimen antoi mies nähtyään vielä keskeneräisen nallen. Mistä sitten lie nousi. Kai kiltin olemuksen vastapainoksi. Ehkä Tuhmeliinia voi aina syyttää, jos jokin menee pieleen.

Ohje Henri the knitted bear
Lanka Grignasco Flavia baby kaksinkertaisena
Puikot 3
Jalat tein pikkaisen ohjetta pidemmiksi.

15 maaliskuuta 2009

Töttöröö


Kyllä näin hienosta pojasta voi kummikin olla ihan pikkaisen ylpeä :)!

11 maaliskuuta 2009

Marssii näin...


Elefanttislipari
Lanka Garnstudio Safran (värit 31 & 16)
Puikot 3 ja 3½
Menekki alle 100 g (alle yksi kerää siis per väri)

Innoittajana sliparille toimi alunperin Jatan upea ronsuslipari. Vähän aikaa sitten näin Ravelryn kautta TiinaR:n toteuttaman lapsen version ja siitähän se ajatus sitten lähti...


Pöllöliivi toimi sopivasti harjoituksena tätä varten. Silmukkamäärät ja koko on lähestulkoon sama. Saajakin on sama, sillä tämäkin menee tilauksesta pöllöliiviläiselle ristiäisasusteeksi. Sliparin koko on siis Todella Pieni, 6 viikkoisen.


Tällainen tosi pikkuinen kirjoneule aiheutti pikkuisia epätoivon hetkiä ennen resoreiden neulomista. Se näytti vain kasalta langanpäitä omituisessa mytyssä - siis erityisesti kädenteiltä ylöspäin. Kummasti se sitten sai kuitenkin uutta ilmettä käden- ja pääntien resoreiden myötä. Erityisesti lopputulosta helpottaa puuvillalangan mukautuvuus: pikkaisen venyttelyä ja tasoittelua ja höyryttelyä ja taas venyttelyä, ja johan näyttää erilaiselta! Vähän noi kädenteiden norsut näyttää edelleen vanhoilta ja väsyneiltä, mutta siinäpähän näyttävät.

10 maaliskuuta 2009

Rättei

Talven mittaan olen lueskellut muutamista blogeista neulottujen tiskirättien saapumisesta Suomen maaperälle. Ilmiö lienee tuttu varmaan kaikille vähänkään blogeja lukeville. No ensin kyllä ihmettelin, et mitä ***! täähän on aivan naurettavaa neuloa keittiörättejä (keittiörätti = tiskirätti...), jotain höttösiä bakteerisyöppöjä, jotka siirtää likaa pöydällä eteenpäin. Mutta mutta.. huonoistakaan kokemuksista ei sitten kukaan ole kuitenkaan kertonut. Viikonloppuna törmäsin sitten Ravelryssä keskusteluun, jonka jälkeen minäkin lopulta höynähdin kokeilemaan.

Keskustelun perusteella rättejä suositellaan erityisesti keittiökäyttöön (siis pintojen puhdistukseen, tiskaamisrätit eivät meillä päin ole kovin kovassa huudossa..), mutta myös kaikenlaiseen kodin pintojen puhdistukseen - vessa, ikkunat, peilit, auto... Tässä tiukka tiivistys keskustelusta kaikille, jotka eivät vielä rätteihin ole törmänneet.

* Pienempi jynssääminen riittää verrattuna kaupan rätteihin eikä tartte aineitakaan
* "Putsaa pinttyneetkin tahrat"
* "Kilpailukykyinen Wettexin kanssa!"
* Sopii myös pienten suttunaamojen putsaamiseen
* Muutaman käyttöpäivän jälkeen pesukoneeseen 60 asteen pesuun muun pyykin joukkoon
* Mikä tahansa kuvioneulepinta toimii sopivan karheana, ei kuitenkaan naarmuta
* Puuvillalankaa suositaan, hamppu- ja bambulankakin vilahtelevat
* Parin pyykkikonekäynnin jälkeen imukyky paranee
* Siivouksen lisäksi sopii myös kasvojen ym. pesulapuksi (eri rätti ehkä eri hommaan silti..)
* Ja ekologista, tietysti :) Jämälankojen loppusijoituspaikka.
(Kiitos kaikille keskustelijoille, lainasin sanojanne brutaalisti.)

Itsellä ei rätti vielä varsinaisesti ole päässyt testikäyttöön, joten katsellaan nyt miten tässä käy. Kyllä vielä pikkusen huvittaa tuollanen neulottu rätti keittiössä.. toivottavasti kyläilijät eivät kyseenalaista mielenterveyttäni..

Oman rättini pintakuvio on Shimmer sockseista tuttu
Lankana Garnstudio Safran 100% puuvilla, puikot 3
(Mitä luulette näitä rättei tehneet, onko toi lanka ihan ok tähän hommaan?)

02 maaliskuuta 2009

Huhuu!



Tämä valmistui tilauksesta, mutta hauskinta on, että olin ehtinyt suunnitella moista jo ennen varsinaista tilaustakin. Tässä työssä siis todellakin kohtasivat sekä saajan tarpeet että tekijän halukkuus :D!

Ohje Owl baby vest by Jodi Haraldson
Lanka Garnstudio Safran, väri 52
Puikot 3 ja 3½
Menekki hitusen reilu 50g
(onneksi varastoista löytyi jämiä, täsmälleen samaa lankaa ja väriä!)
Koko 1,5kk vauvan
Pöllöt lienevät lähteneet lentoon tästä Kate Daviesin pöllöpaidasta.


Idea ja pöllökuvio lähtivät siis valmiista ohjeesta, mutta vastoin omia tapojani, en viitsinyt tällä kertaa seurata ohjetta muutoin. Neulomisapuna oli oikeankokoinen kaupasta ostettu liivi, jota mallaten sitten lisäilin ja kaventelin oikeissa paikoissa. Lanka olikin sen verta ohjeesta poikkeava, ettei niillä silmukkamäärillä olisi mitään tehnytkään. Mutta tästä tuli kiva, huhuuu!

01 maaliskuuta 2009

Kuninkuuslaji


Neulemaailman kuninkuuslaji. Se on mielestäni kirjoneuleen neulominen tasona. Siis siinä tapauksessa, että neulottavana on myös ne nurjat kerrokset. Enkä minä valita. Kyseessä on sen verran pikkuinen neule, että nurjan puolen kirjoneule toimii hyvänä harjoituksena. Ainakin mielenkiinto pysyy yllä! Mutta isompien neulottavien kohdalla saattaisin alkaa jo puutumaan.. Onneksi siihenkin on ratkaisu, jollaiseen esimerkiksi norsujen idea-äiti Jatta päätyi, steeking. Huomasin, että Ullastakin näyttää aiheesta löytyvän opastusta.

22 helmikuuta 2009

Sinistä

Eipä muuta kuin pari kaunista kuvaa eiliseltä.
Siinä kummasti rauhoittuu, kun vieno savun tuoksu leijailee ilmassa ja sininen hetki paljastaa uusia värejä.




17 helmikuuta 2009

Kimmellys sukat


Shimmer socks by Meg Croft
Lanka Araucania Ranco Solid
Menekki ~80g
Puikot 2½

Tämä lanka tarvitsi jonkun yksinkertaisen pintakuvion. Edellisten Araucaniasukkien kanssa huomasin, että pikkaisenkaan monimutkaisempi kuvio häipyy tuonne värien joukkoon. Perus sileäneuleinen sukka ei sekään sopisi tälle langalle niin hyvin. Tämä malli sopii sen sijaan loistavasti: hieno lanka pääsee oikeuksiinsa.


Kuvion juju on edelliseltä kerrokselta poimittava, ylivedettävä lanka. Katselin tälle langalle erästä toista vastaavaa mallia, jossa ylivedettävä lanka poimittiin langankiertona Samalla kerroksella. Shimmerien idea sopii kuitenkin loisteliaasti juuri tällaiselle värivaihtelulangalle: edelliseltä kerrokselta poimittava lanka onkin jo vähän eri värinen, kuin kerros jonka päälle se tulee. Yksinkertaiset ideat ovat yleensä niitä parhaita, niin tässäkin tapauksessa. (ja jos selitys kuulosti monimutkaiselta.. noh.. kannattaa kokeilla itse!)

Silmukkamäärät, kantapää ja kärki ovat ihan omia perushommia, tällä kertaa (ihmeellinen poikkeus) en jaksanut kokeilla ohjeesta muuta uutta kuin tämän kuvion. Kantapäästä tuli perusperus, paitsi että siinäkin jatkoin tuota lankojen poimimista ja ylivetelyä, kiva tuli!


Kuvat kävin ottamassa päiväkävelyllä meren rannalla. Vielä vuosi sitten kotonakin pystyi ottamaan hyviä valokuvia ihanassa auringonpaisteessa. Nyt tilanne on toinen, ja riippumatta auringon paisteesta tai paistamattomuudesta, on kotonamme yleensä pimeää. Tai sitten saa sählätä ja mallata, että onnistuisi ottamaan ne kuvat siinä ainokaisessa valokaitaleessa, joka joskus yhden ja kahden välillä päivällä ikkunastamme siivilöityy.. Kiitokset vaan SRV:lle ja Helsingin keskustan ainoalle uudisrakennukselle. Enempien urputusten sijaan pari aurinkoista kuvaa sieltä rantsusta.



10 helmikuuta 2009

déjà vu

Lähes vuosi takaperin valmistui jotain lähes täysin identtistä.
Kyseistä lankaa oli vielä jäljellä juuri sopivasti toiseen settiin. Koska lanka on ihanan pehmoista, värit sopivan retroja ja kyseiset mallit mielestäni aivan ihqja, en sitten keksinyt mitään uutta.


Norwegian sweet baby cap
lanka Sirdar Snuggly
puikot 2½
koko kaikista pienin


Pipan neuloin ensin 3 puikoilla (koska jostain syystä en vuosi sitten ollut merkannut, mitä kokoa käytin). Tuli liian iso. Vaihdoin puikot puolta pienemmäksi, ja koosta tuli pikkasen pienempi. Uutena omana muokkauksena on nuo 2 silmukan kavennuskohdat: shalom cardigania neuloessa opin uuden 2s kavennuksen, jossa keskimmäinen silmukka jää nätisti päällimmäiseksi. Toimii.
(Näin in english: S2KP2 - slip two stitches together as if to knit; knit third stitch; pass two slipped stitches over knit stitch and off right needle.)


Saartje's bootees

lanka Sirdar Snuggly
puikot 2½
koko isompi

Näitä pikkuisia juttuja on kiva tehdä! Onneksi vauvoja tipahtelee lähipiiriin tasaisin väliajoin :).

03 helmikuuta 2009

Shalom

Shalom Cardigan (pdf)
Lanka Novita Isoveli, väri 228
Menekki reilu 300g
Puikot 5

Ensimmäinen ns. lämmin, villainen, vaatteeksi kutsuttava kappale pitkään pitkään aikaan. (Hihatin poislukien.) Tällaista hihatonta, mahatonta ja muutoinkin ilmavaa neuletta voin minäkin pitää. Pakkasia sen pukemiseen vaaditaan silti. Ainakin tällä hetkellä.


Ihastuin keltaiseen Isoveljeen nähtyäni Hasbun neuleen. Lankaa lähti Prisman halvennuksesta mukaan iso kasa, vaikken ollut varma mitä siitä sitten tekisin. Hasbun shaalomi näytti sitten niin toteutettavan arvoiselta, että rykäisin silmukat puikolle. Eikä kaduta! Keltainen on tässä muodossa oikein edukseen, pidän! (Ja btw, minähän olen lähestulkoon a i n a vihannut keltaista. Tämä on kuitenkin sellainen sopivan murrettu, tarpeeksi oranssi keltainen, rakastuin ensi silmäyksellä.)


Neulominen oli nopeaa. Muokkasin ainoastaan kaksi lisäsilmukkaa etureunoihin, sekä pituutta aika runsaasti lisää ("oho, tulipas siitä vähän pitkä..!"). Kastelun ja pingottelun (ei-järkevää-olleskaan) jälkeen neule oli yksi iso Lörtsähdys :S! Onneksi onneksi pesukonekäynti (40C) pelasti shaalomini, ja neuleen pinta asettui sopivasti aloilleen. Alunperin suunnittelin toteuttavani takin kahdella napilla, mutta käytäntö osoitti ettei etuvarustuksen korostaminen ole meikäläisen tapauksessa tarpeellista: toimii paremmin yhdellä kiinnikkeellä.

Muutamilla muokkauksilla neuleesta olisi voinut saada vielä hiukan kivemman. Ainakin kädenaukot jäävät ohjetta noudattaessa turhan avoimiksi, reiät liukuvat pitkälle selänkin puolelle. Ei hyvä. Etukappaleiden puolelle olisin saattanut tupsauttaa pari ekstrasilmukkaa vielä lisää.

Hassu sattuma oli se, että saatuani neuleen valmiiksi, huomasin Villilangankin toteuttaneen samanmoisen :) Sitä kautta löytyykin muutama modaus Shalomin alkuperäiseen ohjeeseen.

Yllätysten takki vol 3


Baby Surprise Jacket
Lanka SandnesGarn Smart, värit 6544 3082 & 6545
Puikot 3½

Lanka jäi jämiksi Tornado-lapasista. Vihreää ja turkoosia olisi saanut olla enemmänkin. Nyt on vähän synkkä. Yllätysmallin takkejahan on valmistunut jo kaksi ennen tätä. Kiva malli edelleen, on niin mukavaa tikuttelua :)

28 tammikuuta 2009

ohi män

Töppömikätöppö.

Ilmeisesti kolmevuotiaan synttäreitä ei enää muisteta. Blogini vietti juhlapäivää toissa sunnuntaina, 18. päivä, ja nyt sen vasta muistin. Vähän surullista. Yleensä muistan synttäripäivät hyvin.

Tess kirjoitti hyvän kirjoituksen oman bloginsa yksivuotissynttäreiden kunniaksi. Juuri tuollaisia asioita minäkin olisin halunnut kirjoittaa, jos olisin löytänyt oikeat sanat. Eli käykää lukemassa sieltä ja kuvitelkaa, että mullakin on samanlaisia asioita mielessä :). Kyseisen postin kommenttiloorassa on myös mielenkiintoinen ja hauska keskustelu väreistä ja ennenkaikkea neulojien pakkomielteistä. Kannattaa lukaista :) Omiksi pakkomielteikseni luen seuraavat: tasoneule on aina lopetettava nurjan kerroksen jälkeen, kuvio- tai palmikkoneule on yleensä lopetettava kuvio- tai palmikonkierto kerrosta edeltävään kerrokseen. Täten menettelemällä saa neulomisen aina aloittaa "kivalla" kerroksella! Lähes pakkomielteisesti suhtaudun myös keskeneräisiin neuleisiin: vain hätätapauksessa aloitan uuden neuleen edellisen ollessa kesken. Tällä hetkellä mulla ei taida olla ainoatakaan neuleUFOa (virkkausUFO löytyy). Sama liittyy myös lankoihin. En oikeastaan kykene ostamaan uutta lankaa, jos en tiedä mitä projektia varten sen ostan. Tästä poikkeuksena -voisiko sanoa ensimmäinen retkahdukseni- 800 grammaa keltaista Isoveikkaa. Ja niin, vielä Tessin kommenttilooran inspiroimana tajusin tämänkin: pidän lähes aina pakkomielteen omaisesti tukkimiehen kirjanpitoa neulottavista kerroksista. Ohjepaprut on aina täynnä ihmeellisiä merkintöjä. Pitäispä joskus ottaa niistä oikein kuva :).

Että sellaista. Nämä "pakkomielteet" selvästi kertovat minusta jotain, pinko mikä pinko. Hauskoja, suhtaudun niihin kuitenkin lähinnä ylpeydellä -tällainen minä, tykkään musta. Vaikka monet ovat jo jättäneet kommenttia Tessin postin yhteyteen, kuulisin mielelläni mitä erikoisia tapoja teillä on neulomisen tai käsitöiden suhteen. Niitä on niin kovin hauska lukea!

Yliopistolle ilmestyi viime viikolla harvinainen vieras :).

17 tammikuuta 2009

Sukkaraitaa

Nämä valmistuivat erään tv-sarjan dvd-maratonin aikana. Lahjaksi menevät neljävuotiaalle pojalle, sukkiahan aina tarvitaan. Langat löytyivät varastoista, ja raidoitus eli omaa elämäänsä, toisessa sukassa toisin päin.


(äh näitä kuvia.. liian vähän valoa eikä sitä jalustintakaan jaksa kaivaa.. voi kökkö)

Ohje perussukka 2o2n-joustimella
Koko ~28, mittataulukko Novitan sivuilla
Lanka 7 veljestä
Puikot 3½

Keltainen pikkaisen lörähti pingotuksessa ja nyt jännityksellä odotetaan mitä pesukonereissu saa neuleessa aikaan.

07 tammikuuta 2009

Keltaista


Käytiin Prismassa.
Ostin kahdeksan kerää keltaista Isoveljeä. Sitä, jota ei kohta enää tehdä.
Menomatkalla Turkuun osa keristä alkoi löytää jo muotoaan. Saas nähdä, kivan väristä se ainakin on.


Turussakin oli kivaa. Ei ole tullut siellä käytyä kuin joskus pikkasena. Ensin oli pakkasta, mutta ei se haittaa kun aurinko paistoi. Sitten pakkanen lauhtui, mutta aurinko paistoi silti vähäsen. Ei voi olla kivempaa kuin se.


Mikä se siellä on?

03 tammikuuta 2009


Tahdoin omatkin saapassukat, miehen lahjasukat vaikuttivat niin kivoilta.
Toinen ihailun kohde ja näiden sukkien innoittaja oli Tikrun Valmetit. Ei näistä sitte kuitenkaan aivan samanlaisia tullut, vaikka kuinka koitin kuvasta katsella. Mutta yritys siis oli samansuuntainen, Tikrun toteutus kun oli niin upea (kiitos suunnittelijalle, siis.)


Lanka 7 veljestä luonnonvaalea
puikot 3½ ja 4
Langan menekki 1 kerä

Pikkaisen meni pieleen. Varsi on vähän liian pitkä minkä seurauksena kengän päälle taittuva osa on liian lyhyt. Jos ei toimi käytössä, pitääpi varmaan purkaa pois tuo ylimääräinen härpäke ja käyttää sitten perussukkina. Langan kulutus oli tarkkaan mitoitettu: Jaoin loppulangan kahteen samankokoiseen nöttöseen, ja neuloin saapasresoria niin pitkälle kuin lanka riitti. Pikkasen niinkus nippanappa, sanoisin.