Menopöksyt

Minun ainua isoveli sai ensimmäisen lapsensa, ihan pikkuisen pikkuisen pojan, Pottu serkun, täti uuden mussukan. Ensihätään vauvalle viemisiksi kutaisin nämä hauskat housuset. Kävi minulla mielessä, että talvivauvalle villaiset sisävaatteetkin ovat varmasti ihan tarpeen. Ja nämä olivat kivat, kun sattuivat Ravelryn ohjemetelisopasta tulemaan vastaan. No siksi siis. (Paita on ihan kaupasta ostettu.)

Ohje On the Go-veralls
Lanka Sublime organic merino wool 100g
Puikot 4 ja 4 1/2

Konttilaisia

Tässäpä osa joulupukin konttiin päätyneistä käsitöistä. Pari trikoista paitaa jäi kuvaamatta, mutta niissäpä ei mittään ihan kovin erikoista uutta ollutkaan.

Pirkanmaan fanttilangasta valmistui kolme kappaletta pannunalusia. Idea on lähtöisin Hansulta, josta myös voi vilkaista, miltä valmiit aluset näyttävät. Tässä alusta vielä työn alla.

Potun viime talvista pipoa mukaillen syntyi turkoosi tupsupipo kummipojalle. En muista enää edes käyttämääni lankaa.. mutta jotain ohkaisempaa se oli, kolminkertaisella langalla on pipa neulottu.

Sukkasia syntyi kaiken kaikkiaan neljä paria, kaikki pikkuisiin jalkoihin. Tässä sukista kahdet. Toisen mallineule löytyy rpm-sukista, mikä on todettu täällä kotioloissakin ihanan joustavaksi pikku jalkoihin.

Palelevalle siskolle vielä tupla-tupla-lapaset Villapeikon innoittamana. Lankana Dropsin alpaca kaksinkertaisena.

Olipas asiapitoinen ja jämäkkä postaus.. :) Ihanaa loppuvuotta kaikille. Jätän kaikki ylimääräiset löpinät sitten ensi vuoden puolelle.

Lomalle lomps

Tänä jouluna meidänkin perheessä on joulukuusi, ensimmäinen sellainen, vaikka emme joulua kotona vietäkään. 

Mukavaa joulua mussukat! 

Talven odotus

Kun ei ole lunta, marraskuun valo voi olla ihmeellinen. Se tekoo pellosta oranssin ja vihreän, taivaasta syvän sinisen ja punaisen. Joulukuu saisi tuoda tullessaan jo lunta. Ja pakkasta. Ei enää sitä karmeaa vesisadetta ja tuulta, yök.

Taas keltaista

Keltainen oli joskus inhokkivärini. Sellainen tipunkeltainen ei kyllä miellytä edelleenkään, mutta nyt tätä (mikätämänyton) okran? keltaista on hiipinyt taas kerran lankojen joukkoon. Mikähän siinä on.. kai sitä täytyy jonkinlainen huomiomerkki olla sitten päässäkin. Tämä hattu syntyi samalla idealla kuin pari vuotta aikaisempi. Hattu kaipaisi kaverikseen kovasti huivia, mutten oikein ole löytänyt sellaista iskevää mallia vielä. Puikot ovat tällä hetkellä jokatapauksessa täynnä joten ehkä se huivi joutuu odottamaan..

Lanka Novita rose mohair
Puikot 3
Ohje oma (Ravelryssa lisätietoa)

Vanamo

Vanamo by Lilia Mankki
Puikot 2 1/2
Lanka Vuorelman Veto
Menekki ~100g

Jostain takavasemmalta yllätti tarve toteuttaa jotain kirjoneuleista. Mistä lie tuli, kirjoneuleita on tullut tehtyä kaiken kaikkiaan erittäin vähän. Intopuuskassani kohdensin tarpeeni näihin ranteenlämmittimiin. Tai rannekkeisiin. Tai sormettomiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ainakin näissä on erittäin pitkät ranteet, joten kai tässä tapauksessa voi puhua tosiaan ranteenlämmittimistä. Malli on kaunis ja olenkin iloinen, että Ravelry auttoi taas kerran mallin etsinnässä.

Lapasia

Puuvillalapasten tarve. Ensin neuloin vihreät. Sitten alkoi kyllästyttää ja toisiin oli keksittävä jotain jujua. Kirjoneulekuvion nappasin neulomistani Vanamo-käsineistä (esittelen ne vielä myöhemmin kunhan saan kuvattua...) Puuvillalanka on jotain varastonpohjaa. Puikkokoko 2. Näiden tarve meni kyllä nopsaan ohi.. käytettävyys ulkohommissa tällä hetkellä on täysi nolla. Mutta tulipahan tehtyä.. :) Ja meneehän ne kurarukkasten alla.

Kärpässienipaita

Kokeilin aplikointia. Pitkään onkin jo ollut halu päästä testailemaan, kun olen ihastellut mm. RuttuNutun sekä Tiinan u p e i t a aplikointeja. Mukavaa ja minulle mieluisaa näpertelyä tämä onkin. Paikallisessa kangaskaupassa katsoivat hiukan kieroon, kun kyselin kaksipuoleista sekä irtirevittävää tukikangasta. Kaksipuoleista liimakangasta lopulta sainkin, irtirevittävä tukikangas on vielä minullekin hiukan mysteeri. Saisikohan sitä jostain verkkokaupasta? Myöskään kauluksen resori ei onnistunut vieläkään ihan täydellisesti. Mitähän salaisuuksia sen ompelemiseen olisi? Kolmas vielä ratkaisematon mysteeri on yksivuotiaan kuvaaminen.. paristakymmenestä kuvasta paras ei sekään ole ihan nappiotos..

Hyviä vinkkejä aplikaatioiden tekoon löytyi mm. näiden linkkien takaa.

Tonttutakki

Baby Surprise Jacket
Puikot 4
Lanka 7 veljestä sekä jämälankaraitoja

Muutoksina hiukan pidempi helma, resorit hihansuissa sekä huppu.

 

Tässä kirjoituksessa vilahtaa Potun päällä tämä yllätystakki. Huomasin siis, että vauvakokoiseksi neulottu takki on vartalo-osaltaan ihan sopivan kokoinen tuollaiselle vuoden ikäisellekin, kun lanka vain on sopivan paksua. Malli tässä takissa on niin hauska, että päätin toteuttaa sellaisen Potullekin. Toteutusintoa lisäsi 7 veljestä langan uutuusväri, joka on kertakaikkisen herkku.

Lisäsin helmaan pituutta, hihoihin resorit sekä hupun. Hupusta tuli vähän tuollainen tonttulakki vaikka hain vain lievää hiippamaisuutta. Mutta menköön. Maatuskapipon ompelin täältä löytyvällä ohjeella.

Pöydältä tyynyiksi

Mummon vanha pöytäliina sai uuden elämän sohvatyynyinä. Jotain piristyspilkahdusta olen tälle sohvalle jo kaipaillutkin. Näiden oranssien ja vaaleanpunaisten (!) kukkien muodossa saimmekin sitten olkkariin ihan uusia värejä. Neliskanttisesta liinasta tuli juuri sopivasti kaksi tyynynpäällistä.

Pöllöhattu

Tähän trikoopipoon kopioin kaavan eräästä valmishatusta. (Tuo pöllöhattu vilahtaa tässä lomapostauksessa.) Hattu on ollut sen verran toimivan oloinen, että päätin toistaa mokoman. Tuli vähän löysä, mutta näitä voisi tehtailla lisääkin. Trikoopaloja löytyy. Liinan piposta tuli mieleen, että yhdenhän voisi toteuttaa trikoisella vuorellakin. Tämän hatun kankaat on ostettu Tiritomista ja Lasten Metsolasta.

ps. Kuvan puuvillaneule käväisi 40 asteen pesussa ja tuli takaisin entistä ehompana. Juuri tällaisia neulottujen lastenvaatteiden pitääkin olla! Helppoja pestä ja hoitaa. Lankana tuossa siis Garnstudio Safran, voin suositella.

Uusi rytmi

Meillä on alkanut tällä viikolla uudenlainen elämänrytmi. Minä aloin käymään töissä. Tällä viikolla työpäiviä oli neljä, jatkossa niitä tulee olemaan kolme viikossa. Muutos on sujunut yllättävän kivuttomasti. Käytännössä muuttunut tilanne koskee vain minua. Pottu on edelleen kotona hoidossa. Mies tekee enimmäkseen iltavuoroja, joten kun minä piipahdan työmaalla, on tyttönen isänsä kanssa kotona.

Mutta olisin minä vielä voinut olla kotonakin. Syy, joka sai minut lähtemään töihin, on masentavan käytännöllinen: raha. Mutta en minä valita. Viikon kokemuksen perusteella systeemi näyttää toimivan. Enkä minä olisi harkinnutkaan tällaista vielä, jos Pottu olisi pitänyt viedä hoitoon. Ei ei ei. Tärkeintä minulle tässä vaiheessa on, että Pottu saa olla kotona, oli hänen kanssaan sitten minä tai isi.

Kuvat eivät liity tapaukseen (vaikka aika vaativaan äänensävyyn ne oppilaatkin välillä siellä töissä tuppaavat puhumaan).

Liivimekkoinen

Lasten Metsolasta tilattu blossom-joustofrotee muuntautui yksi ilta liivimekoksi. Vuorina on keltaista puuvillakangasta. Tällainen on helppo ompelus tehdä ja pitää, tykkään näistä.

Me ollaan nimetty lähimetsiä muun muassa nimillä Satumetsä ja Sammalmetsä. Nämä kuvat ovat siitä jälkimmäisestä. Vaikka voisivat olla ensimmäisestäkin. Tällä kertaa olimme sieniä katselemassa. Vihreää on niin, että pitää yrittää imeä siitä itselleenkin osa. Talven varalle.

Meidän kesä

Olen ollut tänä kesänä huono päivittämään. Kynnys on kasvanut korkeaksi.
Nyt kun koulutkin alkavat ensi viikolla ja kesä on omalla tavallaan paketissa, pistän kerta linttuulla muutamia kuvia. Meidän kesä on ollut muun muassa kaikkea tätä. Vaikka vielähän sitä on jäljelläkin!

Niin ja kaiken muun lisäksi meitä on hemmoteltu uudella nettiyhteydellä, v a l o k u i t u k a a p e l i l l a. Meitä! Täällä korvessa! Enää ei tarvitse odottaa (tai ei voi keitellä kahvikupposia odotellessa...) että kuvat latautuvat blogeissa tai että saan kuvia lisättyä tänne omaani. Olen jopa uudestaan päässyt selaamaan Ravelrya ja montaa muuta ihanaa.. Kyllä se vain on tärkeä asia tämä netti, ei sillä mitään voi.

Kesä kesänen

He-hei! Ollaanhan mekin täällä olemassa, vaikka blogi onkin näköjään kesähiljaisuuden vallassa. Nyt vuorossa käsityöaiheinen postaus. Innostuin ompelemaan hattuja ja tässä tämä keltainen siitä eräänä mallikappaleena. Kaava löytyi Ottobren ilmaisista nettikaavoista ja näitä on valmistunut kaverin tytölle, äidilleni ja nyt Potulle. Siskontyttö (kummityttö) sen sijaan ommella surautti meillä vieraillessaan itse itselleen hatun samoilla kaavoilla. Kankaiksi valitsi minun kangaslaareista mieluisimmat ja ai miten kummitäti on ylpeä! Vierestä vain katselin ja annoin ohjeita, muuten tyttö teki kaiken itse.

Pottulapsi senkus kasvaa ja ikääkin mittarissa jo ihan kohta 15 kuukautta. Kesästä nautitaan minkä keritään ja kaikkea ihmetellään, ihan kaikkea. Kärpäsiä, hiekkaa, kiviä, kukkia, vettä, ai kun se vesi on ihanaa, itikoita, lehmiä, lampaita, varpaita, haisuja ja marjoja. Ihana.

Norjassahan me kävimme ja vielä tarkemmin sanottuna LOFOOTEILLA. Voin suositella sinne päin matkustamista kenelle tahansa. Siedettävän ajomatkan päässä aivan oma maailmansa. Sinne on palattava vielä uudestaan.